Tilausilmoitus

Jätä yhteystietosi ja ilmoitamme sinulle, kun tuotetta on taas varastossa.


30 gramman Kiinan Panda hopeakolikko, 2017

30 gramman Kiinan Panda hopeakolikko, 2017

Täydellinen sijoitukseksi ja keräilyyn.


  • Myymme 1+28.43 €
  • Ostamme 1+15.21 €
  •  
  • Kappalehinta28.43 €

Mene ostoskoriin

Kauppa on suljettu tällä hetkellä, yritä myöhemmin uudelleen

Vertaa tätä tuotetta

30 gramman Kiinan Panda hopeakolikko, 2017

Chinese Silver Panda

Kiinan Panda hopeakolikoiden hinta ja lisäarvo

Verrattuna muihin tunnettuihin rajoittamattomat määrät lyötyihin, laillisiksi maksuvälineiksi luokiteltuihin kultakolikoihin, kuten American Eagle, Itävallan Philharmoniker ja Kanadan Maple Leaf, Kiinan kultaisilla Pandoilla on vuosittaiset rajatut lyöntimäärät. Tämä, yhdessä vuosittain muuttuvan pandan kuvan kanssa, on saanut vanhemmat Panda hopeakolikot keräämään lisäarvoa jälkimarkkinoilla. Vuonna 2012, vastauksena kasvaneeseen kysyntään, Kiinan keskuspankki kasvatti suosituimman 1 unssin kolikon vuotuista lyöntimäärää kahdeksaan miljoonaan kappaleeseen. Määrä on korkein Pandoja koskaan lyöty määrä. Kun suurempi tarjonta on jonkin verran alentanut hopeisten Pandojen lisäarvoa jälkimarkkinoilla, se saattaa olla myös täydellinen tilaisuus pitkän ajan sijoittajille.

Tulevaisuuden arvo ja lisäarvon odotus Kiinan Panda hopeakolikoille tukeutuu useaan faktaan. Ensiksikin, kolikot ovat Kiinan tasavallan ainoita lailliseksi maksuvälineeksi luokiteltuja hopeakolikoita ja on otettava myös huomioon, että Kiinan väkiluku on 1,35 miljardia ja yhden unssin painoisia Kiinan Panda hopeakolikoita lyödään 8 miljoonaa kappaletta vuosittain, kun taas Yhdysvaltojen väkiluku on 320 miljoonaa ja American Eagle 1 unssin hopeakolikoita lyödään vuosittain yli 40 miljoonaa kappaletta. Toiseksi, laki joka salli vapaan hinnoittelun hopeamarkkinoilla ja teki Kiinan kansalaisille mahdolliseksi sijoittaa ja tehdä kauppaa metalleilla, on ollut voimassa vain hieman yli vuosikymmenen. Tämä jättää tilaa hopean suosion kasvuun Kiinassa. Kolmas tekijä on se, että Kiinan Panda hopeakolikoiden jakelu Kiinan sisämaassa on helpottunut, sillä valtio ei enää valvo markkinoita, jolloin jalometallikauppiaat ja rahoituslaitokset voivat myös tehdä kauppaa kolikoilla. Neljänneksi, Kiinan hallitus on tehnyt yksimielisen päätöksen pyrkiä kasvattamaan kullan ja hopean omistusta. Tällaista ei nähdä länsimaissa. Viimeiseksi, Kiinalla on pitkä historia kiintymyksessä hopeaan ja mikäli jalometallikaupan vapautuminen Kiinassa jatkuu, tämä perinne voi tarjota pitkäaikaista tukea Kiinan Panda hopeakolikoille.

Hopean kysyntä Kiinassa

Kiinalaiset ovat arvostaneet hopeaa pitkään tapana säilyttää varallisuuttaan sekä kaupan välineenä. Todisteet tästä johtavat niinkin kauas kuin Han-dynastian aikaan (200 jKr.) ja osoittavat, että hopeaharkkoja käytettiin rahana vuoteen 1936 saakka. Lisäksi 1500-luvulta 1800-luvulle Kiina oli suurin hopean viejä maailmassa. Syynä tähän suureen hopeavirtaan oli huomattava kaupankäynti Kiinan ja ulkomaisten kauppiaiden välillä. Ulkomaat olivat suuresti kiinnostuneita kiinalaisesta silkistä, teestä ja posliinista, kun taas kiinalaiset hamusivat hopeaa. Kiinan hopeannälkää voidaan selittää yksinkertaisesti kysynnällä ja tarjonnalla. Kiinan suuri väkiluku yhdessä sen dynaamisen ja kaupallisesti suuntautuneen talouden kanssa tarvitsi vaihdon välineen, tai rahaa, mutta riittämätön tuotto Kiinan omista kulta- ja hopeakaivoksista sai sen hamuamaan jalometalleja ulkomailta. Tänä päivänä yhtälö on hieman muuttunut: kaivosteknologia ja geologiset tutkimukset ovat tehneet Kiinasta maailman kolmanneksi suurimman hopeantuottajamaan, mutta sen kiintymys hopeaa kohtaan on yhtä voimakasta kuin ennenkin vuosittaisen kysynnän ollessa lähes kaksi kertaa niin paljon kuin kotimainen tarjonta. Aivan kuten 200 vuotta sitten, Kiina on nykyään johtava markkina fyysiselle sijoitushopealle.

Kiinan Panda hopeakolikot aloittivat maan jalometallimarkkinoiden vapauttamisen

Toisin kuin suurimmat läntiset taloudet, Kiina ei ole koskaan käyttänyt kultaa rahajärjestelmän ankkurina, ainoastaan hopeaa. Hopeaan perustuva rahajärjestelmä palveli maata usean vuosisadan ajan, mutta 1930-luvun laman puhkeaminen yhdessä kommunismin nousemisen kanssa johti viranomaiset hylkäämään hopean paperirahan tieltä. Jotta setelirahajärjestelmä toimisi, astui uusi lainsäädäntö voimaan, jossa kierrossa oleva hopeavaluutta oli vaihdettava uuteen paperirahaan. Huolimatta uusista säännöistä, hopeakauppa sekä hopeasta valmistettujen korujen sekä esineiden omistaminen oli yhä sallittua, vaikkakin vain vähän aikaa. 1930-luvun loppupuolella Kiinan-Japanin sota sekä kilpailu kommunistien ja kiinalaisten vallanpitäjien välillä pakotti viranomaiset julistamaan hopean omistamisen missään muodossa pannaan.

Tämä panna oli voimassa viisi pitkää vuosikymmentä, kunnes Kiinan hallitus teki taloudellisen sekä filosofisen täyskäännöksen koskien maan sisäistä jalometallikauppaa ja laski liikkeelle Kiinan Panda kultakolikon vuonna 1982 ja hopeakolikon vuonna 1983. Näistä vuosista eteenpäin Kiinan viranomaiset alkoivat hiljalleen löysätä 1930-luvulla asetettuja rajoituksia. Valitettavasti sijoitushopean vapauttaminen ei ole edennyt samaa tahtia kuin sijoituskullan. Hopean, toisin kuin kullan, hinnassa on 17 % arvonlisävero Kiinassa. Mitä hopeisille Kiinan Pandoille tapahtuukaan sitten, jos vero poistetaan! 

 

Kiinan jättiläispanda

Päätös käyttää Kiinan Panda kolikoiden kuva-aiheena juurikin jättiläispandaa on näytellyt suurta roolia kolikoiden menestyksekkäässä promootiossa. Jättiläispanda on Kiinan keskiosien kotoperäinen eläin ja sen ominaispiirteisiin kuuluu mustat merkit silmien ympärillä ja korvissa. Huolimatta sen hurmaavasta ja rauhallisesta luonteesta sekä asemasta Kiinan kansallissymbolina, jättiläispandat ovat valitettavasti hyvin harvinaisia eläimiä. Johtuen metsien hävittämisestä sekä kaupallisesta maataloudesta, suuret osat jättiläispandan luonnollisesta elinympäristöstä on tuhottu. Tästä johtuen luonnossa arvioidaan elävän villinä enää noin 2000 yksilöä. Menneen vuosikymmenen aikana Kiinan hallitus on tehnyt laajoja suojelutoimia jättiläispandan säilyttämiseksi. Vaikka jättiläispanda on edelleen uhanalainen laji, suojelutoimet tuntuvat toimivan, sillä tutkimusten mukaan jättiläispandakanta on alkanut elpyä.

Chinese Panda Manufacturer

Kiinan kultainen Panda julkaistiin ensimmäistä kertaa vuonna 1982 ja se on siitä lähtien ollut jatkuvassa tuotannossa. Kiinan Panda kolikoita on valmistettu kolmessa eri paikassa:

  • Shanghain rahapaja 1982-2004
  • Shenyangin rahapaja 1985-1999, 2003-2004
  • Shenzhen Guobaon rahapaja 1999-2002, 2005 eteenpäin

Shenzhen Guobaon rahapaja on Kiinan keskuspankin (People's Bank of China) tytäryhtiö.

NimellisarvoHalkaisija mmPitoisuusHopean paino grammoinaTuotteen paino grammoinaHopean paino Troy-unsseinaValmistajamaa
10 yuan409993030.030030.96452Kiina

30 gramman Kiinan Panda hopeakolikko, 2017

30 gramman Kiinan Panda hopeakolikko, 2017

30 gramman Kiinan Panda hopeakolikko, 2017

Tilauksesi on täysin vakuutettu ja toimitetaan postitse. Tuotteet lähetetään 24 tunnin kuluessa siitä, kun olemme vastaanottaneet maksusi. Tuotteiden toimitusaika on 2-3 arkipäivää. Saat Postista noutoilmoituksen kotiisi, jonka jälkeen voit noutaa tilauksesi lähipostistasi. Mikäli haluat, voit myös noutaa tilauksesi henkilökohtaisesti Fabianinkadun toimipisteestämme Helsingissä. Tilaus on noudettavissa samana päivänä, kun olemme vastaanottaneet maksusi. Mikäli emme voi toimittaa tilaustasi heti, olemme sinuun yhteydessä viivästymisestä.

Yhteistyökumppanimme