Kansa ostaa kallista kultaa

Kultaa on maailman markkinoilla selvästi aivan liian vähän. Siksi sen nimellishinta on nyt korkeammalla kuin koskaan ennen, taas kerran.


Toinen kullan hintaa korottava tekijä on, että ihmiset pitävät kultaa jonkinlaisena turvasatamana. Usko on vahva, vaikka kyseessä on lopulta vain keltainen metalli.


Kulta on silti vielä halpaa, jos sen inflaatiokorjattua hintaa vertaa 80-luvun alkuun. Silloin kullasta maksettiin hieman yli 2 000 dollaria unssilta. Nyt unssin saa vajaalla 1?400 dollarilla.


Vuosi sitten kultaa sai vajaalla 800 dollarilla. Silloin kauppa ei käynyt yhtä hyvin kuin nyt.


”Suomalaiset ostavat kultaa silloin, kun se on kallista. Kun hinnat putoavat kymmenen prosenttia asiakkaat kysyvät, mistä on kyse, mutta eivät osta. Kun hinnat nousevat 3–4 prosenttia, he tulevat ostamaan,” kulta- ja valuuttakauppias Tavexin kultatoimintoja johtava Meelis Atonen kertoo.


Tavexin myyntimäärät vahvistavat tarinan. Tavex myi viime vuonna sijoituskultaa 1?750 kiloa ja sitä edellisenä 1?500 kiloa ja niin edelleen aina vuoteen 2005, jolloin se myi 430 kiloa.


Vuosi 2008 oli poikkeus. Kultaa meni kaupaksi peräti 2?150 kiloa, kun maailmantalous horjahteli.


Meelis Atonen on seurannut maailmantaloutta pitkään ja tarkasti. Hän on ollut jopa Viron talousministerinä.


Atonen uskoo, että kullan hinta jatkaa nousemistaan. Syy ei ole kullan kallistuminen vaan se, että rahan arvo laskee.


”Kun yhdysvaltalaiset painavat lisää dollareita, kullan hinta nousee”, Atonen sanoo.


Atosen mukaan kullan hinta voi laskea vain, jos maailmantalouden kriisit hoituvat. Tätä ei ole näköpiirissä.


Epäilyt kultakuplasta Atonen kumoaa heti.


”Voi olla, että kupla syntyy joskus, mutta ei nyt ei ole kuplan ainesta ilmassa. Noin kaksi prosenttia ihmisistä on ostanut kultaa. Kupla voi syntyä, kun 25 tai 50 prosenttia ihmisistä ostaa kultaa.”


Kullan hinnan nousu on saanut suomalaiset myös kaapimaan laatikkojensa pohjia.


Lehdet ja internet pullistelevat erilaisia kullat rahaksi -palveluita. Asiakas voi tilata pussin ja toimittaa korunsa yhtiölle. Rahat kilahtavat tilille pikapikaa. Tavallisesta kihlasormuksestakin voi saada monta kymppiä.


Ilmiö alkoi Suomessa toissa vuonna eikä osoita hiipumisen merkkejä.


”Palvelun suosio kulkee käsi kädessä kullan hintakehityksen kanssa”, Finnmanian toimitusjohtaja Sami Salovaara kertoo.


Yhtiö pyörittää Korutrahaksi.fi-palvelua. Rahansa se tekee myymällä asiakkailta ostetun romukullan edelleen norjalaiselle sulatolle.


Kultaan sijoittaminen on käytännössä helppoa.


Yksityishenkilö voi ostaa kultaa Tavexilta, K.A.Rasmussenilta tai joltakulta muulta sijoituskullan myyjältä joko liikkeestä, puhelimitse tai internetitse.


Rahastosijoittajalla vaihtoehtoja on tasan yksi. Sampo Pankin myymä Danske Investin Kulta on Suomen ainoa kultarahasto.


Suomalaiset rahastoyhtiöt eivät kultarahastoilla kilpaile, koska rahasto on vaikea saada kannattavaksi. Kultakauppaan erikoistuneita salkunhoitajia on vähän ja kultarahastojen kysyntä vaihtelee paljon.


”Meillä kulta on mukana raaka-ainerahastoissa muiden mukana. Emme rakenna tuotteita yhden raaka-ainekohteen ympärille. Asiakkaillamme on mahdollisuus sijoittaa kultaan verkkopalvelun tai konttorissa asioimalla etf-instrumenttien kautta”, OP-rahastoyhtiön toimitusjohtaja Samuli Sipilä kertoo.


Aktia Asset Managementin toimitusjohtaja Jetro Siekkinen vahvistaa, että kultasalkunhoitajia ei juuri ole tarjolla.


Danske Investin Kulta -rahaston salkunhoitaja Seppo Kurki-Suonio tietää, miksi ei.


”Näitä asioita ei juuri kauppakorkeakoulussa opeteta. Siellä puhutaan lähinnä osakkeista.”


Kurki-Suonio sijoittaa asiakkaiden rahoja kultafutuureihin. Viime vuosina on mennyt hyvin. Rahaston vuosituotto on ollut keskimäärin 17 prosenttia perustamisvuodesta 2004 saakka.


Meelis Atosen mielestä kultasijoittajan kannattaa ostaa vain oikeaa kultaa, koska kulta säilyy vaikka talousjärjestelmä luhistuisi.


”Kaikki futuurit ja etf:t voivat menettää arvoaan nopeasti talouskriisissä.”


Suuri ero kultajohdannaisten ja oikean kullan välillä on ainakin se, että oikean kullan myynti- ja ostohinnan välinen ero on suurempi kuin kultajohdannaisten.


Oikean kullan kauppiaat siirtävät kullan valmistus-, siirto- ja markkinointikulunsa osto- ja myyntihintoihin.


Esimerkiksi Tavex myi viime perjantaina sadan gramman kultalaattaa 3 377 eurolla. Ostohinta oli 3?196 euroa.


”Sijoituskultaa ei kannatakaan ostaa lyhyeksi aikaa. Puoli vuotta on minimi, vuosi on parempi. Minimimäärä on kymmenen unssia”, Meelis Atonen neuvoo.


Moni noudattaa neuvoa. Tavex osti viime vuonna kultaa takaisin noin 500 kiloa, vain kolmanneksen siitä mitä se myi.


http://www.talouselama.fi/sijoittaminen/article582555.ece?s=by_arvopaperi


Tavexista

Tavex tarjoaa sijoituskultaa alhaisimpaan mahdolliseen hintaan. Asiakkaamme ovat tietoisia tästä ja siksi suurempi määrä asiakkaita kuin koskaan ostaa tuotteitamme hajauttaakseen riskiä muista omaisuuslajeista.

Tuoreimmat uutiset

Yhteistyökumppanimme