”Kullan hinta voi nousta uuteen huippuun”

Suurten, kehittyneiden maiden keskuspankit alkavat täyttämään taas kultavarantojaan, sanoo talousasiantuntija Matthew Lynn MarketWatch-sivustolla


Viime syksyn markkinapaniikin aikaan kullan unssihinta hipoi 2 000 dollaria, kun se on nyt pudonnut alle 1 700 dollarin.


Taloustoimittaja- ja kirjailija Matthew Lynn uskoo, että kullan hinta voi jatkossa nousta paljon viime syksyn huipputasoakin korkeammalle. 


– Syynä on se, että suurten, kehittyneiden maiden keskuspankit alkavat taas täyttää kultavarantojaan. Jos näin käy, kullan hinta lähtee rakettimaiseen nousuun, Lynn kirjoittaa MarketWatch-sivustolla.


Britannian valtiovarainministeri George Osborne sai viime viikolla aikaan pienen markkinahulinan vihjatessaan, että Englannin keskuspankki voisi taas aloittaa kultavarantojensa kasvattamisen. Britannian valtiovarainministeriö kiisti asian nopeasti ja sanoi, että Osborne puhui varannoista vain yleisluontoisesti, ei erityisesti kullasta.


Lynnin mukaan Osbornen puhe oli kuitenkin merkki jostakin.


– Kehittyneiden maiden keskuspankkien pitäisi kaikkien täyttää varantojaan dramaattisesti. Paras tapa olisi täyttää holvit kullalla, Lynn sanoo.


Muilla samat aikeet


Lynnin mukaan useimmat kehittyneet maat eivät ole viimeiseen kolmeen vuosikymmeneen juurikaan huolehtineet varantojensa kasvattamisesta. Hänen mielestään ne ovat kurjassa kunnossa ja esimerkiksi Britannian kultavarannot ”naurettavan pienet”.


Lynnin mukaan Gordon Brownin pääministerikauden aikana Britannia myi suuren osan kullastaan markkinoiden ollessa aivan pohjilla. Maan kokonaisreservit vastaavat nyt vain 46 miljardia dollaria, kun esimerkiksi Kiinan kullan ja ulkomaisen valuutan varanto on 3,18 biljoonan dollarin arvoinen.


Lynnin mielestä on hälyyttävää, miten alhaalla kehittyneiden maiden valuuttavarannot tällä hetkellä ovat. Sveitsi on hänen mielestään ainoa eurooppalaismaa, jonka varanto on merkittävä 340 miljardin dollarin arvollaan. Saksalla vastaava määrä on 257 miljardia dollaria, Ranskalla 172 miljardia dollaria.


– Osborne ei luultavasti ole ainoa valtiovarainministeri, joka suunnittelee kasvattavansa varantoa. Muilla tulee olemaan samat aikeet, vaikka he eivät puhuisi siitä vielä, Lynn uskoo.


Kolme syytä


Ensimmäinen syy tähän on se, että mikäli finanssikriisi iskisi, ovat ulkomaiset valuuttavarannot kriittisen tärkeitä. Kriisissä markkinat saattavat vaatia jotain rahanpainamista vakaampaa, kuten juuri varantoja.


Toiseksi, varannot antavat kyvyn interventioon valuuttamarkkinoilla. Markkinoita ei voi manipuloida, jos ei ole mitään myytävää, Lynn huomauttaa.


Kolmanneksi, varannot voivat olla kriittisiä valtion luottoluokituksen säilyttämisessä. Kehittyneiden maiden väestön ikärakenne vanhenee seuraavan 50 vuoden aikana, ja valtiot ovat jo nyt velkaantuneita. Tämä tarkoittaa kasvavaa huolta maiden taseista. Mitä suurempi varanto on, sitä paremmalta (tai vähemmän huonolta) tase näyttää, Lynn huomauttaa.


– Kyynisesti ajatellen, keskuspankit hankkivat lisää kultaa, jotta ne vakuuttavat itsensä oman tuhlaamisensa varalta. Keskuspankit painavat rahaa, ja kullan hinta nousee, Lynn kirjoittaa.


Lynnin mielestä seuraavassa vaiheessa maailman keskuspankit siirtyvät takaisiin kultaan. Britannia on antanut ensimmäiset vihjeet siitä, ja Lynn uskoo poliitikkojen ainakin harkitsevan asiaa.


– Varsinainen ostaminen saattaa olla vielä jonkin ajan päässä. Jos keskuspankit aloittavat ostot, tekevät ne sen kaikessa hiljaisuudessa – muuten hinta ponkaisee ylös. Mutta kun ostaminen toden teolla alkaa, kullan hinta lähtee nousuun aivan uudella voimalla, Lynn uskoo.


http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/omaraha/uutiset.jsp?oid=201203143049


Tavexista

Tavex tarjoaa sijoituskultaa alhaisimpaan mahdolliseen hintaan. Asiakkaamme ovat tietoisia tästä ja siksi suurempi määrä asiakkaita kuin koskaan ostaa tuotteitamme hajauttaakseen riskiä muista omaisuuslajeista.

Tuoreimmat uutiset

Yhteistyökumppanimme