“Kulta on vahvasti alihinnoiteltu”


Näin väittää kansainvälisen ETF Securitiesin raaka-aineiden seniorianalyytikko Martin Arnold. Kulta on noteerattu Lontoossa noin 1 600 dollariin unssilta.


”Kullan hinta on viime vuosina noussut jyrkästi matalien korkojen ansiosta ja kehittyvienmaiden kasvavan velkaantumisen takia. Kehitystä on tukenut myös se, että vuoden 2009 jälkeen keskuspankit ovat ensin myyneet kultavarantojaan markkinoille 10-15 prosenttia vuotuisesta tarjonnasta ja nyt ne ovat ryhtyneet kullan netto-ostajiksi. Keskuspankit ostavat nyt yli kymmenen prosenttia markkinoilla olevasta kullasta.”






Kiina ja muut kehittyvien maiden keskuspankit ovat ryhtyneet ostamaan kultaa.


”Kiinan ulkomaavaluutassa laskettavista reserveistä noin 70 prosenttia on dollareissa, ja maa yrittää vähentää Yhdysvaltain dollarin painoa varannoistaan ostamalla kultaa. Vasta vajaat pari prosenttia Kiinan varannoista on kullassa. Kullan kysyntää Kiinassa nostaa kasvavan keskiluokan halu ostaa kultakoruja ja sijoittajien tarve hajauttaa sijoitussalkkujaan erityisesti matalien talletuskorkojen takia,” Martin Arnold sanoo.


Kiinan kullan tuonti on noussut viime vuosina niin, että se vastaa yli 15:ttä prosenttia kullan tarjonnasta viime vuonna koko maailmassa.


Kiinalaisten onneksi maa tuottaa itsekin kultaa.


Toisin on Intian laita. Intiassakin kullan kysyntä on noussut keskiluokkaistumisen ja kultakoruihin sijoittamisen takia. Intian kauppataseen vajeesta 80 prosenttia syntyy siitä, että maahan tuodaan kultaa koruteollisuuden tarpeisiin.


Elvytys vielä meneillään


Kullalla on kahdet markkinat, fyysisen kullan markkinat ja arvopaperisoidun kullan kuten kultaan sijoittavien rahastojen pörssimarkkinat. Kullan pörssinoteerattujen rahasto-osuuksien eli ETF:ien kauppa keskeisissä pörsseissä on vasta muotoutumassa Aasiassa.  ETF:llä on aina sataprosenttisesti tukenaan fyysinen kulta.


Yhdysvalloissa ja Euroopassa markkinat ovat erittäin kehittyneet.


ETF-markkinoilla kullan hintaan vaikuttavat vahvasti maailman talouskriisit.


Kyproksen akuutti rahoituskriisi on yksi kullan hinnan nostaja.


”ETF Securities havaitsi suurimmat sijoitukset ETF-kultamarkkinoille seitsemään viikkoon sen jälkeen, kun Kyproksella olevat talletukset jäädytettiin. Sijoittajia muistutettiin, että maailmanlaajuinen rahoituslaitosten ja julkisen velan kriisi ei vielä ole ohi.


ETF Securitiesin seniorianalyytikko Martin Arnold muistuttaa, että keskuspankit yrittävät vielä elvyttää kansantalouksia.


”Yhdysvaltain keskuspankki Fed on sanonut, että se ylläpitää erittäin elvyttävää rahapolitiikkaa, kunnes maan työttömyysaste laskee vähintään 6,5 prosenttiin ja kunnes Yhdysvaltain talous on kestävällä elpymisen tiellä. Kun työttömyys on vielä 7,7 prosentissa ja velka kasvaa edelleen, olemme vielä kaukana tavoitteesta.”


Italia vielä iso riski


”Italian vaikea vaalituloskaan ei näy kullan hinnassa. Vaalien tuloksena parlamentin alahuoneen suurin ryhmittymä on vasemmistokoalitio, mutta senaatissa ei millään suuntauksella ole enemmistöä. Populistien Beppe Grillo ei halua keskustella hallituksesta kenenkään kanssa. Muut eivät halua neuvotella hallituksesta keskenään. Missään tapauksessa Italian suunta ei vielä ole selvillä. Todellisiin ongelmiin jouduttaisiin, jos Silvio Berlusconi palaisi valtaan.”


Arnold uskoo, että Italiassa joudutaan järjestämään uudet vaalit. Nekään eivät välttämättä synnyttäisi toimintakykyistä hallitusta. Eurokriisi on kaikkea muuta kuin ratkaistu eikä Yhdysvaltain talouskaan vielä ole vankasti kasvu-uralla. Molemmat seikat tukevat kullan hintakehitystä.


Kristiina Hallman
kristiina.hallman@kauppalehti.fi
+358-10-665 101


 


Kauppalehden uutiseen pääset tästä


Tavexista

Tavex tarjoaa sijoituskultaa alhaisimpaan mahdolliseen hintaan. Asiakkaamme ovat tietoisia tästä ja siksi suurempi määrä asiakkaita kuin koskaan ostaa tuotteitamme hajauttaakseen riskiä muista omaisuuslajeista.

Tuoreimmat uutiset

Yhteistyökumppanimme