Tilausilmoitus

Jätä yhteystietosi ja ilmoitamme sinulle, kun tuotetta on taas varastossa.


Sveitsin 20 frangin Vreneli

Tavexilla on ilo tarjota Sveitsin tunnetuinta historiallista kultakolikkoa, myös Helvetia nimellä tunnettua 20 frangin Vreneliä. Tätä 20 frangin kolikkoa lyötiin ensimmäisen kerran vuonna 1883 tunnustuksena Sveitsin pitkälle historialle yhtenä maailman taidokkaimmista kullantyöstäjämaista. Poikkeuksellisen hienosti 21,6 karaatin kultaseoksesta valmistettuja Sveitsin 20 frangin kultakolikoita kaunistaa Sveitsin vaakuna sekä kaunis naisfiguuri. 

Pettämätön yhdenmukaisuus ja sveitsiläinen laatu tekevät tästä kolikosta vertauskuvan yhdelle maailman vauraimmista maista. Sveitsi on kautta aikojen ollut synonyymi taloudelliselle vakaudelle ja turvallisuudelle. Siksi Sveitsin Vreneli onkin suosituin historiallinen kultakolikko valtaosalle jalometalliasiantuntijoita, sijoittajia ja keräilijöitä ympäri maailman.

Tämä tuote on
arvonlisäverovapaa Suomessa


  • Myymme 1-9216.16 €
  • Myymme 10-14215.76 €
  • Myymme 15+215.35 €
  • Ostamme 1+205.82 €
  •  
  • Kappalehinta216.16 €

Mene ostoskoriin

Kauppa on suljettu tällä hetkellä, yritä myöhemmin uudelleen

Vertaa tätä tuotetta

  • Sveitsin 20 frangin Vrenelit ovat halutuimpia sveitsiläisiä kultakolikoita. Kolikkoa koristaa kaunis Helvetian, Sveitsin naishenkilöitymän, muotokuva ja se esittelee verratonta yhdenmukaisuutta kuuden vuosikymmenen ajalta. Vrenelit ovat tämän vauraan alppimaan tunnetuimpia historiallisia kultakolikoita.
  • Sveitsin Vrenelit ovat Sveitsin likvideimpiä kultakolikoita. Vreneleitä on lyöty noin 61 miljoonaa kappaletta ja ne ovat tunnettu tavaramerkki kultakauppiaiden ja sijoittajien keskuudessa.
  • Sveitsin 20 frangin kultakolikot ovat rahaa. Ne on vapautettu arvonlisäverosta ja pääomatuloverosta Sveitsissä.
  • Sveitsin 20 frangin kultakolikot ovat kansainvälisesti tunnettuja. Ne ovat vertauskuvia Sveitsille, yhdelle maailman vakaimmista ja vauraimmista maista. 20 frangin Vreneli on symboli luottamukselle, vakaudelle ja yhdenmukaisuudelle. Ne ovat "Swiss made".
  • Sveitsin 20 frangin kultakolikot ovat tapa säästää. Vrenelit ovat ihanteellinen valinta pitkäaikaiseksi sijoitukseksi, kun arvostat turvallisuutta ja pysyvyyttä, jonka fyysisen kullan omistaminen antaa.
  • Sveitsin 20 frangin kultakolikot ovat erinomainen lisä salkkuusi. Kullan alhainen riippuvuus muista rahoitustuotteista tekee Vreneleistä hyvän keinon suojautua markkinariskeiltä.

Nimi Sveitsin Helvetia kolikon takana

Sveitsin kuuluisimman kultakolikon, sekä maan itsensäkin, nimi on peräisin kelttiläisestä heimosta, jota kutsuttiin nimellä Helvetii. Heimo asettui 500 jaa. alppialueille, joka tänä päivänä tunnetaan Sveitsinä. Heimon nimi, ja näin myös alueen nimi, oli peräisin latinan kielestä. Nykyisin Sveitsin virallinen nimi on Sveitsin valaliitto, tai latinaksi Confoederatio Helvetica. Sveitsin Vrenelin, eli Helvetican, nimi tuleekin maan latinankielisestä nimestä.

Sveitsin frangin synty

Aina 1800-luvun puoliväliin saakka Sveitsin kantoneilla (osavaltioilla) oli oikeus omaan rahaan. Kantonit käyttivät oikeuttaan ja liikkeelle laskettiin suuret määrät eri arvoisia ja painoisia kolikoita eri kultapitoisuuksilla ja koostumuksilla. Lisäksi maahan virtasi paljon muiden maiden kolikoita Sveitsin suotuisan maantieteellisen sijainnin vuoksi sekä myös monien Sveitsistä Euroopan muihin maihin palkkasotilaiksi lähteneiden miesten rahalähetyksinä kotimaahansa. Liikkeellä olevat monenlaiset kolikot vaikeuttivat päivittäistä rahaliikennettä ja vähentääkseen hämminkiä, kantonit sopivat että raha lyötäisiin jatkossa liittovaltion puolesta. Vuonna 1850 lainsäädännön tultua voimaan, Sveitsin liittokokous asetti valaliiton rahalain, jossa säädettiin että hopeasta tuli uuden rahajärjestelmän perusta ja että uusia yhdenmukaisia hopeakolikoita kutsuttiin Sveitsin frangeiksi.

Sveitsin frangi ja latinalainen rahaliitto

Vuonna 1865 Italia, Ranska, Belgia ja Sveitsi perustivat Euroopan ensimmäisen suuren valuuttaunionin nimeltään "Latin Monetary Union", latinalainen rahaliitto. Liiton perustamisella pyrittiin yhtenäistämään jäsenmaiden raha yhteen valuuttaan. Liiton perustajamaat sopivat yhtenäisen pitoisuuden ja painon kolikoilleen, joka oli sama kuin jo aiemmin käytössä olleilla Ranskan hopea- ja kultafrangeilla. Maat sopivat voivansa vapaasti vaihtaa toistensa kulta- ja hopeakolikoita, riippumatta mitä kuvaa kolikot kantoivat. Näiden kahden metallin suhdeluvuiksi sovittiin, että 4,5 grammaa hopeaa vastasi 0,290322 grammaa kultaa, suhteen ollessa 15,1:1. Standardisointi helpotti ja yksinkertaisti jäsenmaiden kauppaa ja se oli niin houkutteleva konsepti, että myös muita Euroopan maita liittyi liiton jäseniksi. Vaikka liitossa oli useita puutteita, yhden ollessa se, että yksittäiset hallitukset laskivat liikkeelle ylimääräistä paperirahaa yli paperirahalle ja kultakolikoille sovitun suhdeluvun, ne olivat kaikki seurausta huonosta inhimillisestä harkinnasta kuin yhtenäisistä kultakolikoista. Tästä huolimatta liitto laajeni aina ensimmäisen maailmansodan syttymiseen asti, ja loppui muodollisesti vuosikymmen myöhemmin vuonna 1927.

Sveitsin 20 frangin kultakolikon synty

Vaikka Sveitsi liittyi rahaliittoon, joka perustui kulta- ja hopearahaan, liittyessään liittoon Sveitsi päätti olla lyömättä omia kultafrangejaan. Päätös piti lähes kaksikymmentä vuotta. Päätös oli kaksijakoinen: Sveitsiin virtasi kultakolikoita sen kahdesta tärkeimmästä kauppakumppanimaasta, Italiasta ja Ranskasta. Koska maat kuuluivat rahaliittoon ja niiden valuutat oli yhtenäistetty, ei Sveitsillä ollut syytä lyödä omia kolikoita. Toinen syy oli, että rahaliiton kolikoiden arvo oli asetettu karkeasti vastaamaan kullan markkinahintaa ja kolikoiden valmistaminen oli epäedullista.

Liiton muut jäsenmaat sietivät Sveitsin toimintaa jonkin aikaa, mutta kun Ranska syytti Sveitsiä rahaliitossa loisimisesta, Sveitsin hallitus päätti vain poliittisista syistä vuonna 1833 ryhtyä lyömään omaa versiotaan kultafrangista. Vaikka Sveitsi sitoutui oman kolikkonsa valmistamiseen, niiden lyöntimäärät olivat suhteellisen pieniä seuraavien kahdenkymmenen vuoden ajan. Tämä kuitenkin muuttui ensimmäisen maailmansodan syttyessä, kun sekä Ranska että Italia hylkäsivät rahaliiton. Ensimmäisen ja toisen maailmansodan välillä Sveitsi laski liikkeelle noin 51 miljoonaa kultafrangia, 83 % kaikista Sveitsissä vuoden 1883 jälkeen lyödyistä 20 frangin kultakolikoista.

Sveitsin frangin arvo oli tuettu kultakantaan

Maailma alkoi luopua kultakannasta Yhdysvaltojen vanavedessä. Vaikka Sveitsillä oli samankaltainen järjestelmä paperirahan painamisessa, laki velvoitti Sveitsin kansallispankin pitämään vähintään 40 % varallisuudestaan kullassa. Tämä tarkoitti, että Sveitsin ei ollut mahdollista kasvattaa paperirahan määrää kullan ja paperirahan välille määrätyn suhdeluvun vuoksi. Tämän johdosta Sveitsin paperifrangi nähtiin vanhan kultafrangin luotettavana johdannaisena ja siitä tuli vahvin ja parhaiten menestynyt paperivaluutta 1970-luvulta asti.

Valitettavasti päätettiin, että Sveitsin ei kannattanut pitää valuuttaa, joka oli yhtä vahva kuin kulta ja siksi poliittisella päätöksellä Sveitsin perustuslakiin tehtiin muutos, joka irrotti Sveitsin kultakannasta huhtikuussa 1999. Vuotta myöhemmin, kullan hinnan ollessa alhaisimmillaan 20 vuoteen unssihintanaan 250 USD, Sveitsin kansallispankki ryhtyi vähitellen luopumaan kultavarannostaan myymällä sitä markkinoille. Ensimmäinen erä oli saatu myytyä vuonna 2005, jolloin 1300 tonnia kultaa oli myyty keskimäärin $351 unssihintaan. Tämä johti suunnattoman suureen tappioon Sveitsin kansalle, ajatellen että kullan hinta nousi jopa 1900 dollariin unssilta vuonna 2011. Tähän päivään mennessä Sveitsin pankki on myynyt 1550 tonnia kultaa alkuperäisestä 2590 tonnin varastostaan. Kultaa on jäljellä enää 1040 tonnia, eli 10 % Sveitsin pankin omaisuuserästä. 

NimellisarvoHalkaisija mmKapselin halkaisija mmPitoisuusKullan paino grammoinaTuotteen paino grammoinaKullan paino Troy-unsseinaValmistajamaa
20 Sveitsin frangia21229005.806446.45160.18668Sveitsi

Kolikon etupuolella on kuvattuna Helvetia, Sveitsin naishenkilöitymä, letitetyin hiuksin kukkaseppele hartioillaan. Sveitsin Alpit näkyvät naishahmon takana. Hartian alapuolella on kolikon suunnittelijan allekirjoitus, "F.LANDRY". Muotokuvan yläpuolella on teksti "HELVETIA".

Kolikon kääntöpuolella on Sveitsin vaakuna, jonka takana on tammenoksa sekä nauhoja. Vasemmalla puolella on kolikon nimellisarvo "20" ja oikealla puolella valuutta "FR". Kolikon lyöntivuosi sekä rahapajan merkki on kolikon alareunassa.

Kolikko pakataan kovamuoviseen kapseliin asiakkaan niin halutessa.

Tilauksesi on täysin vakuutettu ja toimitetaan postitse. Tuotteet lähetetään 24 tunnin kuluessa siitä, kun olemme vastaanottaneet maksusi. Tuotteiden toimitusaika on 2-3 arkipäivää. Saat Postista noutoilmoituksen kotiisi, jonka jälkeen voit noutaa tilauksesi lähipostistasi. Mikäli haluat, voit myös noutaa tilauksesi henkilökohtaisesti Fabianinkadun toimipisteestämme Helsingissä. Tilaus on noudettavissa samana päivänä, kun olemme vastaanottaneet maksusi. Mikäli emme voi toimittaa tilaustasi heti, olemme sinuun yhteydessä viivästymisestä.

Yhteistyökumppanimme