Paperirahan kohtalo

“Paperiraha palaa viimein sen luontaiseen arvoon – nollaan.” (Voltaire, 1694-1778)


Paperiraha Aasiassa


Ensimmäistä hyvin dokumentoitua laajalle levinnyttä paperirahaa käytettiin Kiinassa Tangin (618-907 jKr.) dynastian aikana noin 800 jKr.[1] Paperirahan käyttö levisi Tabizin kaupunkiin Persiaan 1294 ja osiin Intiaa ja Japania 1319-1331. Sen käyttö oli kuitenkin erittäin lyhytaikaista näillä alueilla. Persiassa kauppiaat kieltäytyivät tunnustamasta uutta paperirahaa, mikä esti kaupankäynnin sillä.



Kuva 1. Tämä Kuan seteli on vanhin tunnettu pankkiseteli
maailmassa. Se on tehty Kiinassa noin 1380.


Yli 600 vuoden jälkeen, 1455 kiinalaiset keskeyttivät paperirahan käytön useiden ylisuurten liikkeellelaskujen ja sitä seuranneiden hyperinflaatio-ongelmien vuoksi. Perusteellinen kuvaus Kiinan ensimmäisestä kokemuksesta rahan kanssa löytyy täältä.


Paperiraha Euroopassa


Ensimmäinen paperirahainstanssi Euroopassa esiintyi Espanjassa 1438 maurilaisten invaasion aikana. Espanjalainen sotapäällikkö laski liikkeelle paperiseteleitä sotilailleen levitettäväksi kaupunkiin. Tunnettuja seteleitä ei ole säästynyt.


Hollantilaisessa kaupungissa Leydenissä, laskettiin 1574 liikkeelle rukouskirjojen kansista tehtyjä pahvikolikoita, kun Hollanti yritti saada itsenäisyytensä takaisin Espanjan vallan alta.


Italian kaupungissa Candiassa laskettiin myöhemmin liikkeelle eri nimellisarvoista paperirahaa, kunnes Venetsiasta tuleva kolikkolähetys saapui. Kaikki setelit hyvitettiin täydestä arvostaan.


1633 aikaisemmin tunnetut englantilaiset kultasepän todistukset olivat käytössä talletusten takaisinmaksukuittien lisäksi myös todistuksena maksukyvystä.


1656 perustettiin Ruotsin pankki, toimiluvalla, joka antoi sille valtuudet hyväksyä talletuksia, myöntää lainoja ja kiinnityksiä sekä laskea liikkeelle vekseleitä.


Englantilaiset kultasepän todistukset tulivat 1660 käteväksi vaihtoehdoksi kolikoiden tai harkkojen käsittelylle. Kun kultasepät tajusivat, että myös lainanottajat tallettajien lisäksi huomasivat heidät käteviksi, merkitsi se pankkisetelien käytön aloitusta Englannissa.


Ruotsin pankista tuli 1661 ensimmäinen virallinen pankki Euroopassa, joka sai laskea liikkeelle seteleitä, jotka tunnetaan paperitaalerina.



Kuva 2. 50-taalerin seteli, liikkeelle laskettu 1666 Ruotsin pankin toimesta.


1680-luvulla, paperiraha alkoi ottaa paikkaansa myös muissa Euroopan maissa ja Uudessa Maailmassa. Levitetyt setelit pelikorteissa olivat käytössä ranskalaisessa siirtokunnassa ”Lower Canadassa”. Muut siirtokunnat kehittivät pian omat paperisetelinsä.


Nykyään kierrossa olevat valuutat


Tällä hetkellä maailmassa on kierrossa 176 valuuttaa. Kaikki valuutat eivät ole laajalti käytössä ja hyväksyttyjä, kuten useat Britannian kruunun alusmaiden epäviralliset pankkisetelit (Manin ja Jerseyn saaret sekä Guernsey).


Kaikkien olemassa olevien valuuttojen mediaani-ikä on vain 39 vuotta ja viimeisin, Zimbabwen dollari, on hyperinflaation kourissa. Kaksikymmentä pisimpään käytössä ollutta valuuttaa on listattuna alempana.














































































































Valuutta Alku Vuosia kierrossa Status
Englannin punta (GBP) 1694 315 Kierrossa
Skotlannin punta (SSP) 1727 282 Kierrossa*
US dollari (USD) 1792 217 Kierrossa
Hollannin guldeni (NLG) 1814 188 EURO (2002)
Sveitsin frangi (CHF) 1825 184 Kierrossa
Guernseyn punta (GGP) 1827 182 Kierrossa*
Meksikon peso (MXP) 1822 170 Hyperinflaatio
Kanadan dollari (CAD) 1841 168 Kierrossa
Belgian frangi (BEF) 1835 167 EURO (2002)
Kuuban peso (CUP) 1857 150 Kierrossa*
Intian rupia (INR) 1861 148 Kierrossa
Mansaaren punta (IMP) 1865 144 Kierrossa*
Itävallan paperi guldeni (ATP) 1753 139 Korvattu 1:2 Itävalta-Unkarin
kruunulla 1892
Japanin jeni (JPY) 1871 138 Kierrossa
Haitin gourde (HTG) 1872 137 Kierrossa
Ruotsin kruunu (SEK) 1874 135 Kierrossa
Tanskan kruunu (DKK) 1875 134 Kierrossa
Espanjan peseta (ESP) 1874 128 EURO (2002)
Perun sol (PEH) 1864 121 Tuhoutunut hyperinflaatiossa 1985
Italian liira (ITL) 1882 120 EURO (2002)

*Ei virallisesti tunnustettu tai arvostettu liikkeellelaskualueen ulkopuolella.

 

Alla olevat taulukot osoittavat kahden pisimpään käytössä olleen valuutan, Englannin punnan ja Yhdysvaltojen dollarin, arvon heikkenemisen. Näitä valuuttoja pidetään kaikkein aikojen menestyneimpinä paperivaluuttoina.


Englannin punnan ostovoima 1694 lähtien


Englannin punta edusti alkuperäisesti yhtä troy-naulaa Sterling-hopeaa 1560-luvulla. Sterling-hopea on 92,5 % puhdasta hopeaa ja troy-naulassa (pound) on 12 troy-unssia. Elizabeth I ja hänen neuvonantajansa Sir Thomas Gresham (Greshamin lain luoja) perustivat uuden valuutan tuomaan järjestystä 1543-51 tulleeseen suureen rahan heikentymiseen, jolloin Henry VII pyrki rahoittamaan kalliita sotiaan sekä Ranskaa että Skotlantia vastaan.


Paperiset pankkisetelit laskettiin liikkeelle pian Englannin pankin perustamisen jälkeen 1694.


23.2.2007 saman Sterling-hopean troy-naulan osto vaati 86,2 GBP – arvonlaskua 98,8%!




US dollarin ostovoima 1774 lähtien


Yhdysvaltain rahapajan toimesta 1792, dollari oli sidottu 24,75 graaniin kultaa. Troy-unssissa on 480 graania. Eli yhden kulta troy-unssin ostamiseen tarvittiin 19,4 US dollaria. 23.2.2007 saman kulta troy-unssin ostamiseen tarvitaan melkein 863 US dollaria, mikä merkitsee 97,8 % arvon pudotusta!


Valuutat, jotka eivät enää ole kierrossa


Tämä analyysi sisältää 599 valuuttaa, jotka eivät ole enää kierrossa. Mediaani-ikä näille valuutoille on vain 15 vuotta! [2]


Seuraava taulukko lajittelee näiden valuuttojen kohtalot.

























Valuutat olivat… Valuuttojen määrä Kuvaus
loppuneet rahaliittojen, lakkauttamisen tai muun uudistuksen kautta 184 Vapaaehtoinen rahaliitto, kuten Euro 1999, tai US dollarin luominen 1792.
lopetettu itsenäistymisen johdosta 94 Entisten siirtokuntien itsenäistymisessä uudelleen nimetyt tai uudistetut valuutat.
tuhoutuneet hyperinflaatiossa 156 Valuutta tuhoutunut hallinnon ylisuuren liikkeellelaskun seurauksena.
tuhoutuneet sodassa 165

Valuuttaa ei pidetty enää voimassa sotilaallisen miehityksen tai vapautuksen vuoksi.



Toinen maailmansota hävitti vähintään 95 valuuttaa, kun kansoja valloitettiin ja vapautettiin.


Hyperinflaatio on yksi suurimmista katastrofeista, joka voi kohdata kansaa. [3] Tämä hävitysprosessi on tuhonnut valuuttoja Yhdysvalloissa, Ranskassa, Saksassa ja monissa muissa maissa.


Viimeaikaiset lisäykset USA:n rahavarannon määrään


Rahavarannon määrä käsittää valuutan kierrossa olevat varat (pankkisetelit ja kolikot) sekä liikepankkien ja keskuspankin reservit. Viime aikoina on tapahtunut ennenkuulumaton lisäys USA:n rahavarannon määrässä pankkien reservin osalta.




Elokuuhun 2008 mennessä, rahavarannon määrästä pankkien reservin osuus oli 8-12%. Joulukuussa 2008 tämä osuus oli noussut 47%:in!


Nämä massiiviset lisäykset USA:n rahavarannon määrään lisäävät todennäköisyyttä, että US dollarin arvoon luottaminen romahtaa täysin. Tämä muutos asenteessa voisi sytyttää hyperinflaatiokohtalon maailman de facto -varantovaluuttaan.



Notes:
 
1 The very first historical use of paper money is believed to have occurred in 140 A.D., shortly after the Chinese discovery of paper in 105 A.D. How this money came to an end is not known.

 
2 Many of the early paper currencies (likely to number in the many hundreds) of medieval Asia (China, India, Japan, Korea and Persia) as well as the majority of paper currencies that existed in China until 1935 are not included due to lack of historical information.
 
 
3 It should be noted that many of the curencies listed as being destroyed by war in this article also underwent hyperinflation.


http://dollardaze.org/blog/?post_id=00405


Tavexista

Tavex tarjoaa sijoituskultaa alhaisimpaan mahdolliseen hintaan. Asiakkaamme ovat tietoisia tästä ja siksi suurempi määrä asiakkaita kuin koskaan ostaa tuotteitamme hajauttaakseen riskiä muista omaisuuslajeista.

Tuoreimmat uutiset

Yhteistyökumppanimme