Seminaari: Kulta sijoituksena – Paneelikeskustelun kysymykset ja vastaukset

Kuinka kullan hinta on kehittynyt viimeisen 50 vuoden ajan, kun lasketaan mukaan inflaatio?


Oskari Juurikkala – Netistä löytyy käppyröitä. Esim. www.Kitcon.com sivuilta. 50 vuoden periodi ei sikäli ole relevantti, että Yhdysvalloissa yksityishenkilöt eivät saaneet omistaa kultaa vuosina 1933-75. Kullan “hinta” ei ollut minkäänlainen markkinahinta. Kultaan sijoittamista ei näin ollen voi perustaa viimeisen 50 vuoden hintakehitykseen. Mitä tulee inflaatiokorjattuihin hintoihin, oheinen artikkeli on hyödyllinen: http://www.321energy.com/editorials/cobb/cobb020508.html


Krassimir Petrov – Viimeisen 50 vuoden aikana on kullan hinta noussut 35 dollarista suurin piirtein 900 dollariin, noin 25-kertaiseksi. Hintatasot ovat myös kasvaneet noin 25-kertaisiksi – siis oikeat hintatasot, eivät ne, mitkä on laskettu valtioiden virallisilla tiedoilla. Tietenkin on aikoja, jolloin kullan hinta seuraa inflaatiota ja aikoja, jolloin kullan hinta ennakoi tulevaa inflaatiota.


Meelis Atonen – Kullalla on varma arvo, mikä ei ole aikojen myötä laskenut. 80 -luvun alussa olleen suuren hinnannousun jälkeen on kulta ollut pitkän aikaa aliarvioitu. Vasta tämän vuosituhannen alusta lähtien on kulta päässyt lähemmäksi omaa oikeaa arvoaan.


Kuinka paljon voi pitää salkusta kullassa?


Oskari Juurikkala – No, voihan sitä pitää niin paljon kuin haluaa. Krassimir Petrov esitti kultaseminaarissa erilaisia suhdelukuja riskiprofiilin suhteen. Pitää muistaa, että tämä ei ole matematiikkaa.


Teoriassa voi tietenkin mallintaa erilaisia salkkukokoonpanoja historiallisen datan perusteella, ja niistä laskea riskiprofiileja. Mutta tämä on mielestäni teoreettisesti aivan virheellinen lähestymistapa, koska kullan käyttäytyminen suhteessa esim. osakkeisiin ja korkopapereihin ei ole lainkaan determinististä. Varsinkaan 1980- ja 1990-lukuja ei voi pitää hyvänä suuntaviittana kullan hintakehityksessä, koska ne ovat historian pidemmässä juoksussa anomalisia. Sama pätee myös aikaan 1933-1975.


Asian ydin: kulta ei ole vain hyödyke muiden joukossa. Those who think so are missing the point.


Krassimir Petrov –  Kullan suositeltava osuus sijoitussalkussa on riippuvainen makro-ekonomisesta tilanteesta, sijoittajan tavoitteista ja sijoituksen pituudesta. Tämän hetkisessä makro-ekonomisessa tilanteessa, missä talouskasvu on hidasta ja inflaatio nousee, suosittelisin, että sijoittajat pitäisivät 20-50 % varallisuudesta kullassa.


Meelis Atonen – Tämä päätös on varmasti henkilökohtainen. Suurimmat vaikuttajat ovat varmasti hetkellinen taloustilanne ja ihmisen halu ottaa riskejä. Optimaalinen kullan osuus sijoitussalkusta normaali aikoina on 10-30 %, vaikeampina aikoina enemmänkin.


Kullan markkinat: kuka vaikuttaa lähitulevaisuuteen eniten?


Krassimir Petrov – Suuret finanssilaitokset, kuten eläkevakuutusyhtiöt, sijoitusrahastot ja keskuspankit, ovat koko maailmassa  suurimmat kullan ostajat ja hintaan vaikuttajat tulevina vuosina.


Meelis Atonen – Kuluttajat eli kullan ostajat vaikuttavat kullan hintaan. Tällä hetkellä kullan kysyntään vaikuttavat koruteollisuus, elektroniikkateollisuus ja muut samanlaiset toimialat. Kulta on sijoituksena  tällä hetkellä aliarvostettu. On vain ajan kysymys viime aikojen huonojen tuulten kanssa finanssimarkinnoilla, milloin sijoittajat ja heidän asiamiehensä aloittavat sijoittamaan kultaan. Tämä prosessi nostaa kullan hintaa lyhyellä tähtäimellä.


Kulta verrattuna muihin raaka-aine sijoituksiin (vilja, öljy, tms.) :edut ja riskit?


Oskari Juurikkala – Kaikki raaka-aineet voivat olla hyviä nyt: hyvät perusfundamentit, koska osakesijoittaminen on ollut aivan yliarvostettua pari viime vuosikymmentä (välittäjien ja pankkien intressi: helppoa rahaa). Pankkikriisi luultavasti laajenee, ja keskuspankit yrittävät estää tai hidastaa sitä inflaatiolla. Parempi omistaa jotain, mikä on reaalista ja pitää siksi arvonsa. (Teoriassa kiinteistöt ovat myös hyvät tässä mielessä, mutta hintataso on luullakseni liian korkea, myös Suomessa.)


Pitää muistaa, että jokainen raaka-aine on erilainen. Ei saa ajatella, että käyttäytyvät samalla tavalla kaikissa oloissa.


Myös pitää huomata, että viime aikoina on kasvanut buumia raaka-ainesijoittamisessa, mikä tarkoittaa, että hinnat eivät liene välttämättä niin houkuttelevia.


Öljy: olen skeptinen pitkällä tähtäimellä. Pidän hyvin mahdollisena sitä, että sen takana on vahvaa spekulaatiota valvomattomilla johdannaistuotteilla. William Engdahlin kirjoitukset aiheesta – ja öljystä yleensäkin – ovat lukemisen arvoisia, vaikka välillä meneekin aika radikaaliksi. Öljy voi tuottaa hyvin lyhyellä tähtäimellä, mutta en ole varma fundamenteista.


Krassimir Petrov – Kullan edut ovat selvät. Esimerkiksi noin sadan tuhannen euron sijoitus painaa kullassa ainoastaan 5 kg. Koska kulta on erittäin painava metalli, sen koko on painoon nähden monta kertaa pienempi kuin suurimmalla osalla metalleista. Siitä johtuen kulta on helppo kuljettaa ja säilytettävä. Kultaa ei myöskään veroteta ja se on hyvin kestävää. Miten säilytät öljyä tai viljaa? Miten kuljetat $50,000 edestä viljaa -onko kuorma-auto tarpeeksi suuri? Miten tarkistat öljyn laadun? – se on tahmeaa ja rikkipitoista. Kullan edut ovat hyvin selkeät: riskit ovat minimaaliset – voi olla, että öljy  tuottaisi 40% ja kulta vain 35%, joten kulta häviää tuotossa öljylle lyhyellä ajanjaksolla.  Miljoonan dollarin kysymys kuuluukin: “Mikä voittaisi kullan pitkällä aikavälillä?”


Meelis Atonen – Tämä vertailu ei ole tasa-arvoinen vertailu, koska muihin raaka-aineisiin on lähes mahdotonta sijoittaa fyysisesti. Miljoonan euron arvosta kultaa voi kuljettaa ja säilyttää keskikokoisessa salkussa. Öljyn, viljan ja jopa hopean kohdalla se on mahdotonta. Sen takia muuttuu alkuperäinen kysymys toiseksi: kuinka paljon luotatte sähköisen raaka-aineen sijoittamiseen? Onko sähköinen sijoitus taattu millään ja käytettävissä kriisiaikana? Muiden raaka-aineiden tapauksissa en ole niin varma, mutta fyysinen kulta on aina käytettävissä ja reaalisesti olemassa.


Kuinka kulta antaa suojaa inflaatiota vastaan?


Oskari Juurikkala – Erittäin hyvin, paitsi jos/kun kullan hintaa manipuloidaan alaspäin johdannaistuotteilla, keskuspankkien myynneillä yms. Mutta pitkällä tähtäimellä uskoakseni erittäin hyvin.


Krassimir Petrov – Hyvin yksinkertaista, sen hinta nousee inflaation myötä – jos kuluttajahinnat nousevat kolminkertaisesti, silloin kullan hintakin nousee noin kolminkertaiseksi, joten et menetä inflaatiossa mitään.


Meelis Atonen – Kulta on aina ollut hyvä suoja inflaatiota vastaan. Älkää unohtako, että kun kulta on teidän hallussanne, se ei peri teiltä vuosittain minkäänlaista hallinnointipalkkiota.


Kultakolikot vs laatat sijoituksen kohteena.


Oskari Juurikkala – Katso hintaa. Kulta on kultaa. Keräilykohteet ovat oma taiteenlajinsa.


Krassimir Petrov – Valinta kultakolikon ja laatan välillä ei ole kovin tärkeä. Se mikä merkitsee on, että kultaa myy jokin hyvämaineinen myyjä ja kullasta löytyy selkeät merkit painosta ja puhtaudesta. 


Meelis Atonen – Laattojen ja käytettyjen yhden unssin kolikoiden (esim. Krugerrand) ostaja sijoittaa enemmän kultaan ja sen hinnannousuun. Monille kolikoille voi tulla myös keräilyarvoa, mutta silloin pitäisi valita oikeanlaisia kolikoita ja olla varma, ettei osta kolikoita liian kalliilla.


Kullan myyntivoitto/veroilmoitus.


Oskari Juurikkala – Kuten moni muukin sijoituskohde, josta verottaja ei saa automaattisesti tietoja (esim. sijoitukset ulkomailla).


Krassimir Petrov – Pahoittelen, en ole expertti EU:n verotusasioissa, mutta tiedän että sijoituskulta on arvonlisäverotonta. Kuitenkin olen melko varma, että tuloverotus Bulgariassa on erilainen verrattuna tuloverotukseen esim. Saksassa tai Ranskassa, joten sijoittajan pitäisi konsultoida verottajaa omassa maassaan.


Meelis Atonen – Sijoituskulta on Euroopan Unionissa arvonlisäverotonta. Tuloveron osalta eri valtiot käyttäytyvät eri tavoin. Esimerkiksi Virossa sijoituskullasta saatavat tulot ovat verovapaita. Kullan oston ja myynnin seuraaminen on aika vaikeaa, sen takia on kulta erittäin hyvä ja anonyyminen sijoitus.


Maailmantalous seuraavat 5 vuotta: ennusteet? sijoituskohteet?


Oskari Juurikkala – Luottokriisi laajenee. Keskuspankit lisäävät rahaa. Paperirahat inflatoituvat eli reaalinen omaisuus nousee arvossa. Dollari luultavasti laskee nopeammin kuin moni muu valuutta, mutta se ei tarkoita, että euro olisi “vahvaa” todellisessa mielessä. Hyperinflaatio on teoreettisesti mahdollinen, vaikkei ehkä niin todennäköinen.


Yksi valistunut veikkaus on, että dollari lähtee romahtamaan, ja se sidotaan jälleen näennäisesti kultaan, jotta luottamus saataisiin palautettua. Kullan arvo pysyy silloin tuossa sidotussa tasossa. Hyvä kysymys on, kuka silloin omistaa maailman kullan (ilmeisesti keskuspankit eivät?), ja siis kontrolloi järjestelmää. Ja kuka omistaa kullan tuotannon, eli kaivosyhtiöt jne.


Sijoituskohteet: reaalista, mutta ei kiinteistöjä. Osakkeita hyvin valikoidusti. Korkopapereiden kanssa syytä olla varovainen, etenkin yritysluottojen, ja tuotot ovat ihan liian matalia.


Krassimir Petrov – On vaikea ennustaa maailmantaloutta – Yhdysvalloilla on suuria talousvaikeuksia, EU:lla tulee olemaan paljon erilaisia ongelmia, kuten euron heikkeneminen. Kiinassa ja Aasiassa on omat ongelmansa ja lopuksi Lähi-idässä on paljon rahaa, mutta niillä on suuria ongelmia  koulutuksessa ja teollistumisessa.  Siitä huolimatta 1990 –luvulla  osakkeet ja obligaatiot suoriutuivat kultaa paremmin, joten seuraavan 5 vuoden aikana odotankin näiden vaihtavan paikkojaan ja kullan voittavan osakkeet sekä obligaatiot. Odotan myöskin inflaation kiihtyvän, talouden taantuvan ja työttömyyden kasvavan USA:ssa ja Euroopassa.


Meelis Atonen – Olen maailmantalouden kehityksen suhteesta erittäin pessimistinen. Yhdysvaltojen ongelmat eivät ole vielä näyttäneet huonoimpia puoliaan. Päätökset, mitä tehtiin ongelmien ratkaisemiseksi, eivät ole toimineet ja kriisi syvenee. Kriisin seuraukset voivat vaikuttaa Eurooppaan enemmän kuin odotetaan. Pitäisi todeta, että rahan kontrolloimaton markkinoille painamisen tulos on rahan arvon laskeminen ja ehkä suureneva inflaatio.


Kulta ja keskuspankit – kullan rooli tulevaisuudessa.


Eija Salavirta – Joka tapauksessa kaikki keskuspankkiirit ovat ymmärtääkseni edelleen sen ajatuksen takana, että kullalla on myös tulevaisuudessa roolinsa keskuspankkien reservivaluuttana. Mutta kuten statistiikka osoittaa, keskuspankit ovat olleet jo vuosia enemmän myynti- kuin ostoreunalla, mikä tietysti indikoi myös jotain. Suomen Pankin tapauksessakin keskuspankin pääjohtaja on lopulta se, jonka käsissä kullan kohtalo keskuspankin varannon osana on.


Krassimir Petrov – Keskuspankit ovat myyneet niin paljon kultaa kuin ovat voineet, joten tällä hetkellä keskuspankit lähinnä vain ostavat kultaa. On hyvin todennäköistä, kun ihmiset menettävät luottamuksensa paperirahaan, keskuspankit aloittavat yhä enemmän ja enemmän käyttää kultaa tukeakseen omaa valuuttaansa, joten kullan rooli tulevaisuudessa on palata takaisin rahametalliksi, rahaksi.


Meelis Atonen – Minun arvioinnilla keskuspankit eivät halua keskustella kullasta. Syy voi olla siinä, että kullan hyväksyminen rahajärjestelmän perustana ei anna mahdollisuutta käyttäytyä noin helposti rahan kanssa. Keskuspankkien tämänhetkinen toiminta rahajärjestelmän kanssa tuo varmasti seurauksia, valitettavasti negatiivisia. 


Missä säilyttää kultaa?


Oskari Juurikkala – Holvissa, kassakaapissa, maton alla… Älä kerro naapureille.


Krassimir Petrov – Missä tahansa luulet sen olevan turvassa – hautaa se pihallesi tai piilota talosi viemäriin, poraa reikä kellariisi tai seinään ja sementoi se. Jos todella luotat pankkiin, vie kulta tallelokeroon. Vieläkin parempi olisi, jos kaiken varalta kulta olisi jaettuna 3-4 eri säilytyskohteeseen.


Meelis Atonen – Koska historiassa on ollut monta varoittavaa esimerkkiä, suosittelen kullan hoitamista oman valvonnan alla.


Tavexista

Tavex tarjoaa sijoituskultaa alhaisimpaan mahdolliseen hintaan. Asiakkaamme ovat tietoisia tästä ja siksi suurempi määrä asiakkaita kuin koskaan ostaa tuotteitamme hajauttaakseen riskiä muista omaisuuslajeista.

Tuoreimmat uutiset

Yhteistyökumppanimme