1 oz Kiinan Panda kultakolikko, 1991

Kiinan Panda kultakolikoiden hinta ja lisäarvo

Verrattuna muihin tunnettuihin rajoittamattomat määrät lyötyihin, laillisiksi maksuvälineiksi luokiteltuihin kultakolikoihin, kuten American Eagle, Itävallan Philharmoniker ja Kanadan Maple Leaf, Kiinan kultaisilla Pandoilla on vuosittaiset rajatut lyöntimäärät. Tämä, yhdessä vuosittain muuttuvan pandan kuvan kanssa, on saanut vanhemmat Panda kultakolikot keräämään lisäarvoa jälkimarkkinoilla. Vuonna 2014, vastauksena kasvaneeseen kysyntään, Kiinan keskuspankki kasvatti suosituimman 1 unssin kolikon vuotuista lyöntimäärää miljoonaan kappaleeseen. Määrä on korkein Pandoja koskaan lyöty määrä. Kun suurempi tarjonta on jonkin verran alentanut vuoden 2014 Pandojen lisäarvoa jälkimarkkinoilla, se saattaa olla myös täydellinen tilaisuus pitkän ajan sijoittajille.

Tulevaisuuden arvo ja lisäarvon odotus Kiinan Panda kultakolikoille tukeutuu useaan faktaan. Ensiksikin, kolikot ovat Kiinan tasavallan ainoita lailliseksi maksuvälineeksi luokiteltuja kultakolikoita ja on otettava myös huomioon, että Kiinan väkiluku on 1,35 miljardia ja yhden unssin painoisia Kiinan Panda kultakolikoita lyödään miljoona kappaletta vuosittain, kun taas Yhdysvaltojen väkiluku on 320 miljoonaa ja American Eagle 1 unssin kultakolikoita lyödään vuosittain keskimäärin 850 000 kappaletta. Toiseksi, laki joka salli vapaan hinnoittelun kultamarkkinoilla ja teki Kiinan kansalaisille mahdolliseksi sijoittaa ja tehdä kauppaa metalleilla, on ollut voimassa vain hieman yli vuosikymmenen. Tämä jättää tilaa kullan suosion kasvuun Kiinassa. Kolmas tekijä on se, että Kiinan Panda kultakolikoiden jakelu Kiinan sisämaassa on helpottunut, sillä valtio ei enää valvo markkinoita, jolloin kultakauppiaat ja rahoituslaitokset voivat myös tehdä kauppaa kolikoilla. Neljänneksi, Kiinan hallitus on tehnyt yksimielisen päätöksen pyrkiä kasvattamaan kullan omistusta. Tällaista ei nähdä länsimaissa. Viimeiseksi,  Kiina on maailman suurin kullan kuluttaja ja kysynnän määrä kasvaa entisestään. Tämä edistää kullan likviditeettiä ja markkinoiden läpinäkyvyyttä Kiinassa ja sillä on suora vaikutus myös Kiinan Panda kultakolikoihin.

Kiinan Panda kultakolikot aloittivat maan kultamarkkinoiden vapauttamisen

Toisin kuin suurimmat läntiset taloudet, Kiina ei ole koskaan käyttänyt kultaa rahajärjestelmän ankkurina, ainoastaan hopeaa. Hopeaan perustuva rahajärjestelmä palveli maata usean vuosisadan ajan, mutta 1930-luvun laman puhkeaminen yhdessä kommunismin nousemisen kanssa johti viranomaiset hylkäämään hopean paperirahan tieltä. Jotta setelirahajärjestelmä toimisi, astui uusi lainsäädäntö voimaan, jossa kierrossa oleva hopeavaluutta oli vaihdettava uuteen paperirahaan. Huolimatta uusista säännöistä, hopeakauppa sekä kullasta valmistettujen korujen sekä esineiden omistaminen oli yhä sallittua, vaikkakin vain vähän aikaa. 1930-luvun loppupuolella Kiinan-Japanin sota sekä kilpailu kommunistien ja kiinalaisten vallanpitäjien välillä pakotti viranomaiset julistamaan jalometallien omistamisen missään muodossa pannaan.

Tämä panna oli voimassa viisi pitkää vuosikymmentä, kunnes Kiinan hallitus teki taloudellisen sekä filosofisen täyskäännöksen koskien maan sisäistä jalometallikauppaa ja laski liikkeelle Kiinan Panda kultakolikon vuonna 1982 ja hopeakolikon vuonna 1983. Näistä vuosista eteenpäin Kiinan viranomaiset alkoivat hiljalleen löysätä 1930-luvulla asetettuja rajoituksia. Sen lisäksi, että kultainen Panda symboloi kultakaupan vapauttamista maan markkinoilla, se merkitsi myös hienovaraista alkua pitkän tähtäimen suunnitelmalle tehdä kultakolikoita ensimmäistä kertaa maan modernin historian aikana. Se oli pohja Kiinan uudelle rahajärjestelmälle.

Kiinan jättiläispanda

Päätös käyttää Kiinan Panda kultakolikoiden kuva-aiheena juurikin jättiläispandaa on näytellyt suurta roolia kolikoiden menestyksekkäässä promootiossa. Jättiläispanda on Kiinan keskiosien kotoperäinen eläin ja sen ominaispiirteisiin kuuluu mustat merkit silmien ympärillä ja korvissa. Huolimatta sen hurmaavasta ja rauhallisesta luonteesta sekä asemasta Kiinan kansallissymbolina, jättiläispandat ovat valitettavasti hyvin harvinaisia eläimiä. Johtuen metsien hävittämisestä sekä kaupallisesta maataloudesta, suuret osat jättiläispandan luonnollisesta elinympäristöstä on tuhottu. Tästä johtuen luonnossa arvioidaan elävän villinä enää noin 2000 yksilöä. Menneen vuosikymmenen aikana Kiinan hallitus on tehnyt laajoja suojelutoimia jättiläispandan säilyttämiseksi. Vaikka jättiläispanda on edelleen uhanalainen laji, suojelutoimet tuntuvat toimivan, sillä tutkimusten mukaan jättiläispandakanta on alkanut elpyä.

Kiinan kultainen Panda julkaistiin ensimmäistä kertaa vuonna 1982 ja se on siitä lähtien ollut jatkuvassa tuotannossa. Kiinan Panda kolikoita on valmistettu kolmessa eri paikassa:

• Shanghain rahapaja 1982-2004
• Shenyangin rahapaja 1985-1999, 2003-2004
• Shenzhen Guobaon rahapaja 1999-2002, 2005 eteenpäin

Shenzhen Guobaon rahapaja on Kiinan keskuspankin (People's Bank of China) tytäryhtiö.