Yhdysvaltojen $20 Saint-Gaudens Double Eagle

Historia

XAUKalifornian kultaryntäys johti 20 dollarin Double Eagle kolikon lyöntiin

Kun mies nimeltä Samuel Brannan juoksenteli San Franciscon katuja ylös alas huutaen "Kultaa! Kultaa American River joella!", hän ei vielä tiennyt aloittavansa 1800-luvun suurimman kultaryntäyksen. Hän ei kuitenkaan valittanut, sillä hän omisti alueen ainoan rautakaupan, jonka varastossa oli hakkuja, lapioita ja vaskooleja.

Koska kullan mystinen vetovoima on viehättänyt ihmisiä tuhansia vuosia, sana Kalifornian kukkuloiden ja jokien vaietuista rikkauksista sai aikaan ryntäyksen. Ensin sadat, sitten tuhannet ja kymmenet tuhannet miehet saapuivat Kaliforniaan keinolla millä hyvänsä, sillä jälleen kerran tämä jalometalli sai ihmiset himoitsemaan äkkirikastumista. Muuttoliike oli niin laajaa, että San Francisco, joka vuonna 1846 oli pieni 500 asukkaan siirtokunta, kasvoi vuoteen 1852 mennessä 35 000 asukkaan kukoistavaksi kaupungiksi. Arvioiden mukaan vuoteen 1855 mennessä Kaliforniaan oli saapunut jo 300 000 ihmistä, eri ikäisiä, eri kansallisuuksista ja kaikilta elämän osa-alueilta.

Kultaa oli ehdottomasti löydettävissä. Kultaryntäyksen alussa saapuneille kullankaivajille ei ollut lainkaan epätavallista löytää muutaman päivän aikana kymmenen, viidentoista tai jopa kahdenkymmenen tuhannen dollarin arvosta kultaa, käyttämällä apunaan vain hakkuja ja vaskooleja. Kultaa oli niin runsaasti, että hinnat lähtivät nousuun koko länsirannikolla. Ei ollut yllätys, että vain viisi vuotta kultaryntäyksen alusta, Kalifornian joista ja puroista oli löydetty kultaa jo 373 tonnia. Vuoden 2014 syyskuun kullan hinnassa löydetyn kullan arvo olisi ollut 15,6 miljardia dollaria.

Kun Kaliforniasta löydetty kulta tavoitti rahapajat, kävi nopeasti selväksi että laillisena maksuvälineenä käytetyt kultakolikot, $2,50, $5 ja $10 Eaglet eivät olleet riittäviä kullan määrään verrattuna. Kongressi hyväksyi 3.3.1849 $20 Double Eaglen, jossa oli kultaa täsmälleen kaksi kertaa niin paljon kuin $10 Eaglessa. Double Eagle laskettiin liikkeelle vuonna 1850.

20 dollarin Double Eagle kiihdytti USA:n taloutta

Vuodesta 1850 vuoteen 1933 20 dollarin Double Eagle kultakolikoita lyötiin jatkuvasti, kun Kalifornian uudet kultakaivokset tuottivat taukoamatta lisää kultaa markkinoille. Kullan määrän kasvu oli nopeinta, mitä Yhdysvalloissa on koskaan nähty. Kullalla oli suunnaton taloudellinen vaikutus. Kulta toimi talouden kertoimena aiheuttaen ketjureaktioita, jotka kaikki johtivat talouden kasvuun.

Ruoan, vaatteiden, työkalujen, ylellisyystuotteiden ja koneiden, kuten jokiliikenteen höyryalusten, kysyntä kasvoi länsirannikolla runsaasti. Kun tuotteista tai palveluista oli pulaa, kunnianhimoiset uudisasukkaat riensivät hätiin. Esimerkiksi tehdasteollisuus heräsi henkiin tuottamalla kaivosteollisuuden koneita, kuten kivimurskaimia, kaivosvaunuja ja -poria sekä höyry- ja ruoppauskoneita. Jotta näitä koneita saatiin rakennettua, tarvittiin paljon rautaa. Näin Kalifornian pohjoisosiin syntyi myös rautateollisuutta. Ympäri osavaltiota syntyi tusinoittain valimoita sulattamaan ja valamaan rautaa. Myös ruutitehtaita ja sahoja perustettiin. Puuteollisuus laajeni, kun puun kysyntä talojen ja kaivosten rakennusmateriaalina kasvoi. Vuoteen 1870 mennessä useita tuhansia työläisiä valmisti työkaluja kaivosteollisuudelle San Franciscon ympäristössä.

Ruokkiakseen kaikki uudisasukkaat, maatalous ja ruokateollisuus kukoistivat. Viljapellot ja jauhomyllyt, karjatilat ja teurastamot, viinitarhat ja -valmistamot olivat erittäin tuottavia. Vuonna 1847 Kaliforniassa ei ollut yhtään kaupallista jauhomyllyä, mutta vuonna 1865 niitä oli jo yli 200. Ne eivät tuottaneet jauhoa ainoastaan paikallisten tarpeisiin vaan vienti oli suurta myös Aasiaan, Iso-Britanniaan ja osaan Eurooppaa.

Volyymi kaikilla kaupan aloilla paisui. Kuljetuskaluston tarve kasvoi ja siitä johtuen myös tiestöä, rautateitä ja satamia rakennettiin. Pankkeja ja rahalaitoksia perustettiin. Yhdysvaltojen länsi kukoisti. Kun 20 dollarin Double Eaglet virtasivat läpi Yhdysvaltojen talouden, se sai aikaan kysyntää ja sijoituksia, johtaen useiden liikeyritysten perustamiseen ympäri maata. 20 dollarin Double Eagle kultakolikot edistivät Yhdysvaltojen talouskasvun lisäksi myös maailmankauppaa.

20 dollarin Double Eaglen arvo ja maailmankauppa

Verrattuna muihin aikansa kultakolikoihin, 20 dollarin Double Eaglet olivat massiivisia - ne sisälsivät lähes unssin verran kultaa ja olivat maailman arvokkaimpia lailliseksi maksuvälineeksi luokiteltuja kultakolikoita. Ne pysyivät kultakolikoiden johtavassa asemassa 1900-luvulle asti. Niiden suurella painolla ja arvolla oli monia etuja: ne olivat halvempia valmistaa ja helpompia kuljettaa, ja olivat myös suosittuja valtioiden ja rahalaitosten kultavaroina.

Aikanaan 20 dollarin arvosta kultaa oli paljon rahaa. Esimerkiksi 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa puusepän päivän keskipalkka oli 2,30 dollaria, kun taas villateollisuuden työntekijä ansaitsi 1,42 dollaria. Korkean arvonsa seurauksena 20 dollarin Double Eaglen käyttö päivittäisenä kaupankäynnin välineenä estettiin. Sen sijaan sitä käytettiin pääasiassa kansainvälisessä kaupassa ja katteena Yhdysvaltojen dollarin takuutodistuksille (joita voidaan ajatella tämän päivän paperidollareina).

Kun San Franciscon rahapaja perustettiin vuonna 1854, Double Eagleja vietiin säännöllisesti Eurooppaan, Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan vastineeksi kauppatavaralle. Tällä tavoin miljoonat 20 dollarin Double Eaglet päätyivät ulkomaisiin pankkiholveihin ja tulivat osaksi eri maiden kultavarantoja. Ensimmäisen maailmansodan seurauksena mittava määrä Double Eagle kultakolikoita lähetettiin sodan repimään Eurooppaan lainoina jälleenrakennusta varten. 20 dollarin Double Eaglesta tuli luotettu kultakolikko, joka palveli maailmanlaajuisesti lähes vuosisadan ajan. Siitä tulikin laajimmalle levinnyt yhdysvaltalainen kultakolikko koskaan. Luottamus kolikkoon perustui siihen, että vaikka sen muotoiluun tehtiin muutoksia, sen mitat ja koostumus pysyivät samoina yli kahdeksan vuosikymmenen ajan.

20 dollarin Double Eagle kultakolikon muotoilu

Kahdeksan vuosikymmenen aikana kolikon liikkeellelaskemisesta 20 dollarin Double Eaglella on ollut kaksi erilaista designia. Vuodesta 1850 vuoteen 1907 lyödyissä kolikoissa oli Lady Libertyn kuva sekä Yhdysvaltojen virallinen sinetti "Great Seal". Vuodesta 1907 vuoteen 1933 lyödyn kolikon designin loi yhdysvaltalainen kuvanveistäjä Augustus Saint-Gaudens.

Liberty Head - vuodesta 1850 vuoteen 1907

Double Eaglen muotoilun kronikka alkaa Yhdysvaltojen rahapajan johtavasta kaivertajasta, Robert Scotista. Hän oli ammatiltaan hopeaseppä ja hänet tunnettiin seteleiden suunnittelijana. Hänen työtään arvostivat monet korkeat tahot, mukaanlukien Thomas Jefferson. Scot oli vastuussa Lady Libertyn rintakuvasta sekä Yhdysvaltojen virallisesta sinetistä (Great Seal), jotka olivat kuvattuina ensimmäistä kertaa vuonna 1795 viiden dollarin Liberty Cap Half Eagle kultakolikossa. Designia muokattiin myöhemmin ja käytettiin uudessa 20 dollarin Liberty Head Double Eagle kultakolikossa vuonna 1850.

Vuoteen 1907 saakka designin runko pysyi samana. Pieniä muutoksia tehtiin, kuten se, miten teksti "twenty dollars" oli kirjoitettu kolikkoon. Myös teksti "IN GOD WE TRUST" lisättiin vuonna 1866. Alunperin kuviossa ei ollut viittauksia Jumalaan, mutta sisällissodan jälkeen oltiin sitä mieltä, että taivaallista apua tarvittiin parantamaan sodan jättämiä arpia. Tämän vuoksi Yhdysvaltojen rahalaitos ryhtyi kokeilemaan kolikossa erilaisia uskonnollisia lauseita "OUR COUNTRY, OUR GOD", "GOD, OUR TRUST" sekä lopulta "IN GOD WE TRUST".

Saint-Gaudens - vuodesta 1907 vuoteen 1933

20 dollarin Saint-Gaudens Double Eagle on lumoava kultakolikko jolla, sen lisäksi että sitä pidetään laajalti Yhdysvaltojen kauneimpana kultakolikkona, on kiehtova historia. 20 dollarin Saint-Gaudens kolikon historia alkoi illallisjuhlissa, jossa presidentti Theodore Roosevelt keskusteli Augustus St. Gaudensin, korkea-arvoisen kuvanveistäjän ja presidentin hyvän ystävän, kanssa ajatuksesta kaunistaa maan kierrossa olevia kultakolikoita. Roosevelt ihaili syvästi muinaisen Kreikan kolikoden kohokuvia ja hän oli päättänyt uudistaa myös Yhdysvaltojen kolikoita samankaltaisella muotoilulla. Augustus, joka oli samaa mieltä, palkattiin luomaan sarja luonnoksia perustuen noihin klassisiin malleihin. 

Työskenneltyään vuoden uuden designin kanssa, kuuluisan kuvanveistäjän terveys alkoi pettää ja hän joutui jättämään työn apulaiselleen Henry Heringille, joka lopulta viimeisteli kauniin mestariteoksen. Kun työ oli valmis, Roosevelt vastaanotti viimeistellyn kolikon kokoisen mallin St. Gaudensin työstä. Mallissa ei ollut laisinkaan uskonnollista viittausta eikä vuosilukua arabialaisin numeroin. Sen sijaan vuosiluku oli kirjoitettu roomalaisin numeroin. Roosevelt tiesi, että muutoksia kritisoitaisiin kongressissa. Hän oli kuitenkin niin mielissään uudesta muotoilusta, että lähetti Heringille kirjeen, jossa kirjoitti "Olen ohjeistanut rahapajan johtajaa, että nämä mallit tulee ottaa tuotantoon niin nopeasti kuin mahdollista juuri sellaisina kuin ne ovat. Se on yksinkertaisesti suurenmoinen. Uskon, että kongressi syyttää minua virkarikoksesta, mutta se on halpa hinta tästä!" 

Uudelleen esitellyn 20 dollarin Double Eaglen design sisälsi Lady Libertyn pitämässä palavaa soihtua ja oliivipuun oksaa marssien samalla päättäväisesti eteenpäin hamekankaan ja hiusten hulmutessa vapaasti tuulessa. Hänen majesteettista asentoaan vahvistaa auringonsäteet, jotka on kuvattu viivoin taka-alalla. Kolikon kääntöpuolelle oli kuvattuna näyttävä kotka lentämässä. Kotka on kuvattu sivusuunnasta ja sen takana on auringonsäteitä. 

Sekä Roosevelt että St. Gaudens halusivat nähdä kolikon lyötynä kohokuvana, mutta rahapajan kaivertaja vastusti sanoen, että työkaluja kyseisenlaisen kolikon tekemiseen ei ollut saatavilla. Ärsyyntyneenä rahapajan vastaukseen, Roosevelt sekaantui voimakkaasti asiaan ja antoi rahapajalle tiukan käskyn valmistaa kolikot kuten pyydetty, vaikka yhden kolikon valmistamiseen menisi kokonainen päivä. Rahapaja myöntyi ja vuonna 1907 se tuotti ensimmäisen 20 dollarin kultakolikon Saint-Gaudensin designilla. Vaikka kolikko oli upea, yksityiskohtainen ja kiiltävä, 172 tonnin kolikonpainokoneen, joka oli asetettu maksimivoimakkuudelle, oli tehtävä yhdeksän lyöntiä, ennen kuin kolikon kaikki yksityiskohdat tulivat näkyviin. Lopulta presidentti ymmärsi, että kolikoiden tekeminen oli epäkäytännöllistä.

Kun kolikon kuviota madallettiin, rahapaja aloitti sen laajamittaisen tuotannon vuonna 1908. Myöhemmin samana vuonna lause "IN GOD WE TRUST" lisättiin, sillä yleisö paheksui voimakkaasti sen pois jättämistä. Myös roomalaiset numerot vaihdettiin arabialaisiksi. Nämä olivat viimeiset tehdyt muutokset ja kolikkoa lyötiin kymmeniä miljoonia. Suurin osa niistä päätyi kotiholveihin Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Valitettavasti niistä kolikoista, jotka olivat yksityisissä holveissa, tuli helppoja kohteita viranomaisille, jotka toteuttivat presidentti Franklin D. Rooseveltin kullan takavarikointikäskyä vuonna 1933.

Yhdysvaltojen kullan takavarikko ja 20 dollarin Double Eagle kolikoiden sulatus 

Keskellä Yhdysvaltojen syvää lamaa 20 dollarin Double Eagle kultakolikoista tuli voimavara. Ihmisten etsiessä vaihtoon erilaisia arvopapereita, mukaanlukien kultatositteet, viranomaisten sekä valtion kultavarat hupenivat. Tämän estämiseksi presidentti Franklin D. Roosevelt julkaisi vuonna 1933 surullisenkuuluisan ulosmittausmääräyksen  joka vaati kaikkia amerikkalaisia palauttamaan kultansa, jonka vastineeksi he saivat paperirahaa. Yksityisissä tai valtion holveissa säilytetyt kultakolikot takavarikoitiin ja sulatettiin Yhdysvaltojen valtiovarainministeriön toimesta tulevina vuosina. Miljoonat 20 dollarin Double Eaglet tuhoutuivat. Se, että Double Eagle kultakolikoita oli käytetty laajasti maailmankaupassa, takasi että niitä oli muualla maailmassa holveissa eikä niihin voitu kajota.

Rooseveltin kullan takavarikko ei päättänyt tämän upean kolikon historiaa, päinvastoin. Se johti eriskummalliseen tapahtumien ketjuun, joka teki 20 dollarin Saint-Gaudens Double Eagle kultakolikoista entistäkin suositumpia. Vuonna 1933 Yhdysvaltojen rahapaja löi 445 555 Double Eagle kultakolikkoa. Yhtäkään näistä ei kuitenkaan vapautettu kiertoon, vaan ne sulatettiin kultalaatoiksi, jotka päätyivät osaksi Fort Knoxin kultavarantoja. Tästä kolikkoerästä rahapaja säästi ainoastaan kaksi 20 dollarin Saint-Gaudens Double Eagle kultakolikkoa, jotka päätyivät osaksi Yhdysvaltojen kansallista numismaattista kokoelmaa.

Viralliset rekisterit kertovat, että nämä kaksi kolikkoa olivat ainoat säilyneet vuoden 1933 kolikot, mutta tieto kumottiin vuonna 1944, kun useita vuoden 1933 Double Eagle kolikoita ilmestyi kolikkohuutokauppaan. Ilmeisesti joku oli salaa vienyt kolikoita rahapajalta vuosikymmen aiemmin ja koska näitä kolikoita pidettiin varastettuina, Yhdysvaltojen salainen palvelu alkoi jäljittämään niitä.

Vuotta myöhemmin tutkimuksissa selvisi ainakin kymmenen 1933 vuoden Double Eaglen omistaja. Hän oli Israel Switt, philadelphialainen kultaseppä. Hän myönsi myyneensä kolikot, mutta ei voinut kertoa, kuinka oli ne alunperin hankkinut. Kun yhdeksän näistä kolikoista oli lopulta löytynyt, salaisen palvelun asiakirjat paljastivat että Switt oli myynyt viimeisen 1933 Double Eaglen texasilaiselle kauppiaalle, joka puolestaan oli myynyt sen Egyptin kuningas Faroukille.

Kuningas, joka oli innokas kolikoiden keräilijä omistaen yli 8500 kolikon kokoelman, oli laillisesti vienyt kolikon Yhdysvalloista ennen kuin salainen palvelu onnistui jäljittämään sitä. Kun asia paljastui, Yhdysvaltojen valtiovarainministeriö esitti pyynnön palauttaa kolikko. Kolikko kuitenkin pysyi kuningas Faroukin hallussa, kun Toinen maailmansota syttyi ja asian selvittelyyn ei ollut aikaa.

Vuonna 1952 Farouk syöstiin vallasta, joka johti hänen omaisuutensa joutumisen julkiseen huutokauppaan. Kun Yhdysvallat tuli tietoiseksi tästä, yritettiin kolikkoa jälleen saada palautetuksi kotimaahansa. Egyptin uusi hallitus suostui palauttamaan kolikon, mutta se oli vain tyhjä lupaus. Kolikko katosi mystisesti eikä sitä nähty Egyptissä enää koskaan.

Vuodet ja vuosikymmenet kuluivat ja Faroukin 20 dollarin Saint-Gaudens Double Eagle oli ikuisesti menetetty. Kolikon tarina oli mielenkiintoinen lyöntipäivästään asti ja kohtalo piti sen erikoisena edelleen, sillä kuningas Faroukin Double Eagle ilmestyi esiin yllättäen New Yorkissa vuonna 1996. Tuona vuonna Stephen Fenton, Britannian numismaattisen yhdistyksen puheenjohtaja ja kolikkokauppias itsekin, saapui Isoon omenaan tapaamaan amerikkalaista kauppiasta, joka oli kiinnostunut ostamaan Faroukin Saint-Gaudens Double Eaglen 850 000 dollarin hintaan. Fentonille, joka oman lausuntonsa mukaan oli säännöllisesti ostanut kolikoita Faroukin kokoelmasta, oli eräänä päivänä tarjoutunut mahdollisuus ostaa Faroukin 20 dollarin Double Eagle. Hän väitetysti osti kolikon 210 000 dollarilla egyptiläiseltä kultakauppiaalta, jolla oli läheiset välit maan armeijaan, samaan armeijaan joka oli aiemmin syössyt kuningas Faroukin vallasta.

Kauppa Fentonin ja amerikkalaisen kauppiaan välillä ei mennyt suunnitellusti, sillä kumpikaan ei ollut tietoinen, että tieto kaupasta oli välittynyt myös salaiselle palvelulle. Heidät molemmat pidätettiin ja 20 dollarin Saint-Gaudens Double Eagle takavarikoitiin. Fenton vapautettiin nopeasti, mutta taistelu kolikon laillisesta omistuksesta pitkittyi viiteen vuoteen.

Ihme kyllä, Fenton sai tehtyä sopimuksen oikeusministeriön kanssa. Kolikko myytiin Sotheby'sin, maailmantunnetun huutokauppatalon, kautta ja tuotto jaettaisiin puoliksi. Vuonna 2002 Faroukin 20 dollarin Double Eagle huutokaupattiin tuntemattomalle ostajalle järisyttävään 7 590 000 dollarin hintaan, korkeimpaan kolikoista koskaan maksettuun hintaan.

Vuoden 1933 20 dollarin Saint-Gaudens Double Eaglen tarina ei päättynyt tuona vuonna. Seuraavina vuosina kolikoita ilmestyi lisää, kullakin oma kiehtova tarinansa. 20 dollarin Double Eagle onkin Yhdysvaltojen vaalituin ja halutuin klassinen kultakolikko.