Itävaltalaisen Philharmoniker - kultakolikon tarina

Itävaltalainen Philharmoniker on nykyään yksi maailman suosituimmista kultakolikoista. Itseasiassa, se on toistuvasti yksi suosituimmista koskaan valmistetuista kultakolikoista. Tässä artikkelissa vilkaisemme hieman syvällisemmin Philharmonikeriin, sen tarinaan ja muihin siihen liittyviin mielenkiintoisiin faktoihin.

Philharmonikerin alkutaival

Itävaltalainen Philharmoniker -kultakolikko julkaistiin 10. lokakuutta, 1989. Sen alkuperäinen nimellisarvo oli 2000 Itävallan shillinkiä*. Samana vuonna Itävallan rahapajasta (Münze Österreich) tehtiin Itävallan keskuspanking omistama osakeyhtiö. Philharmoniker on laillinen maksuväline ja se on valmistettu 99,99% puhtaasta kullasta. Philharmoniker -kultakolikosta muodostui huima menestys sen ensimmäisen julkaisun aikoihin.

Mielenkiintoinen fakta: Itävallan Philharmoniker -kolikko äänestettiin maailman myydyimmäksi kolikoksi World Gold Councilin toimesta vuosina 1992, 1995 ja 1996. (2)

*2000 Itävallan shillinkiä vuonna 1989 olivat arvoltaan noin 93-94 euroa PoundSterlingLive verkkosivuston mukaan.

Philharmoniker – kolikoiden ulkoasu

Thomas Pesendorfer, Itävallan pääkaivertaja vuodesta 1993, suunnitteli kuuluisan Philharmoniker -kultakolikon molemmat puolet. Kun Kansallispankki otti pääpainatuksen haltuunsa vuonna 1989, kaiverrusosasto tilattiin suunnittelemaan sisäisessä kilpailussa sijoituskäyttöön tarkoitettu kultakolikko. Suunnitelmia kuvioksi oli useita – St. Stephenin katedraali, Melk Abbey, Ylä-Itävallassa käytetty kultahilkka tai musiikki. Viimeinen vaihtoehto teki vaikutuksen Pesendorferiin. Hän sai ajatuksen luoda kuvio, joka liittyisi Wienin filharmoniseen orkesteriin. (1)

Hän siis meni orkesterin sihteerin pakeille ja pyysi haastattelua. Vastaanottotilan rouva oli skeptinen – Pesendorferilla ei ollut virallista kirjettä (kolikko oli silloin vielä salaisuus). (1)

Mielenkiintoinen fakta: hallintovirkamies oli estää kolikon ulkoasun toteutumisen.

Onnekkaan sattuman ansiosta yhteys Filharmoniseen orkesteriin saatiin viimein. Komiteajäsenen vaimo sattui paikalle kesken Pesendorferin ja vastaanottovirkailijan keskustelun. Tämä kertoi miehelleen erikoisesta vierailusta. Hieman myöhemmin Hellsberg soitti Thomas Pesendorfeille ja kutsui tämän viralliselle vierailulle arkistoon. Aiheen etsintä saattoi alkaa. 10. lokakuuta vuonna 1989 oli aika viimein koittanut ja loppu on historiaa. (1)

Philharmoniker – kultakolikon etupuoli

Wiener Musikvereinin – Wienin filharmonisen orkesterin konserttisalin – yksi ikonisimmista elementeistä ovat keskellä salia seisovat urut. Uruilla on kaksi käyttötarkoitusta, sillä ne toimivat myös Philharmoniker -kultakolikon keskeisenä aiheena. Kreikkalaistyylisellä designillaan se on vasta neljäs Wiener Musikvereinin asennuttama musiikkisoitin vuoden 1870 jälkeen.

Sanat ‘REPUBLIK ӦSTERREICH’ (‘Itävallan tasavalta) ovat näkyvillä Philharmoniker -kultakolikon kääntöpuolella. Musikverein on Wienin filharmonisen orkesterin kotipaikka ja sitä pidetään yhtenä maailman johtavimmista konserttisaleista akustiikan suhteen. Urkujen alapuolella on kaiverrettuna kolikon paino, puhtaus, iskemisvuosi sekä kolikon 100 euron nimellisarvo.

Philharmoniker – kultakolikon kääntöpuoli

Philharmoniker -kultakolikon tarinasta puhuttaessa on pakko mainita myös soittimet. Pesendorfer suunnittelema Philharmoniker -kultakolikon kääntöpuoli puhuu puolestaan. Takana (vasemmalta oikealle) löytyvät Wienin torvi, pasuuna, harppu, kaksi viulua, sello ja vielä kaksi viulua lisää. Yhdessä ne edustavat niitä mielenkiintoisia musiikkiorkestereita, joita katsojat odottavat näkevänsä konserteissa. Instrumenttien yläpuolella ovat sanat “WIENER PHILHARMONIKER” (“Wienin filharmonia”).

Voit ostaa seuraavia Philharmoniker – kolikoita Tavexilta:

1oz Philharmoniker kultakolikko

½ oz Philharmoniker kultakolikko

¼ oz Philharmoniker kultakolikko

(1)   https://kunstundform.com/thomas_pesendorfer

(2)   https://www.providentmetals.com/knowledge-center/austrian-philharmonic-gold-coins.html