Historia
Nikolai II kuvattuna 5 ruplan kultakolikkoon
Kolikon etupuolelle on kuvattu Venäjän keisari ja itsevaltias, Suomen suuriruhtinas ja Puolan kuningas vuodesta 1896 vuoteen 1917, Nikolai II. Hän oli viimeinen Romanovin kuningashuoneen viimeinen kuninkaallinen, joka johti Venäjää yksinvaltiudella. Romanovit olivat yksi voimakkaimmista ja pisimpään hallinneista kuninkaallisista suvuista maailman historiassa. Suku tuli päätökseensä yllättäen, kun Nikolai II perheineen surmattiin vallankumouksellisten bolševikkien toimesta vuonna 1918. Romanovien sukupuu oli tähän mennessä hallinnut Venäjää ja kaikkia sen alueita yli 300 vuoden ajan. Romanovien vaikutusvalta, vauraus ja valta olivat suunnattomat. Romanovien dynastian huippu oli vuonna 1866, kun Venäjän keisarikunta kattoi 22,8 miljoonan neliökilometrin kokoisen alueen, 15 % maapallon maa-alueiden pinta-alasta, ulottuen itäisestä Euroopasta Alaskaan saakka.
Kultarupla ja Venäjän teollinen vallankumous
Romanovien dynastia, joka alkoi vuonna 1616 ja jatkui vuoteen 1917, näki Venäjän käyvän läpi merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Huomattavimmat asiat olivat maaorjien vapauttaminen, rautateiden rakentaminen ja kultakantaan siirtyminen. Kultarupla laskettiin liikkeelle vuonna 1897 ja sillä oli välitön vaikutus Venäjän talouteen: ulkomaalaiset sijoittajat viehättyivät uuteen vakaaseen kultaruplaan ja sijoittivat valtavia määriä pääomaa teollisuuteen kaupungeissa kuten Pietarissa ja Moskovassa. Uudet rautatiet takasivat tehokkaamman kuljetuksen raaka-aineille syrjäisemmiltä alueilta Venäjän teollisuuskeskittymiin. Lopulta maaorjien vapauttaminen tarkoitti, että uutta liikkuvaa työvoimaa vapautui Venäjän kasvavan teollisuuden käyttöön. Vuoteen 1900 mennessä Venäjä oli raaka-aineita tuottava voimanpesä.
Valitettavasti kultakaudet eivät kestä ikuisesti ja tässä tapauksessa ensimmäisen maailmansodan syttyminen sai Venäjän hylkäämään kultakannan. Muutos rahajärjestelmässä tasoitti tietä rajattoman paperirahamäärän painamiseen, joka yhdessä Leninin sotakommunismin kanssa loi pitkittyneen taloudellisen taantuman. Hyperinflaatio sekä huonosti johdettu julkinen valta tuhosi suuren osan kukoistavista teollisuuden aloista. Onnekkaita olivat he, jotka pitivät kiinni kultaruplistaan, sillä niiden avulla he selvisivät aikakauden epäonnesta.