Tanskan 20 kruunun Kristian X kultakolikko

Historia

20 kruunun kultakolikot kasvattivat Tanskan vaurautta

SCU oli suuri etu kaikille jäsenilleen. Taloudelliset kulut olivat alhaisemmat, kun uusi yhteinen valuutta osoittautui vähemmän monimutkaiseksi kuin aiempi järjestelmä. Vaihtokurssit näiden kolmen maan välillä olivat vakaat, mikä helpotti suoraan kauppiaita ja kansalaisia keinottelijoiden kustannuksella. Inflaatiota ei esiintynyt rahaliiton aikana lähes ollenkaan. Itse asiassa vuodesta 1873 vuoteen 1914 keskimääräinen vuosittainen inflaation taso oli 0,1 %, kun taas käytettävissä olevat tulot kasvoivat lähes 100 %.

Järjestelmä tarjosi jäsenmailleen 40 vuoden vakauden, vaurauden ja rauhan. 20 kruunun kultakolikot olivat ajanjakson eturivissä näkemässä Tanskan muutoksen moderniksi teolliseksi kansakunnaksi. Maan reaalipalkkojen nousu kultakannan aikana oli korkeinta maailmassa. Maatalous kukoisti ja yli puolet Tanskan viennistä koostui maataloustuotteista vuonna 1914. Ulkomaankauppa kasvoi valtavasti ja Tanskasta tuli pääoman nettotuoja - osittain johtuen tasapainoisesta rahajärjestelmästä - kuolleisuus laski huomattavasti ja merkittäviä yhteiskunnallisia uudistuksia tehtiin. Ottaen kaiken edellämainitun huomioon, tämä oli Tanskan historian kulta-aikaa, kausi joka ilmentyy 20 kruunun kultakolikoissa.

Kulta-ajat eivät kuitenkaan kestä ikuisesti. Ensimmäisen maailmansodan raivotessa Ruotsin keskuspankki päätti, että olisi säästäväistä rajoittaa kullan vapaata liikkuvuutta ja paperirahan vaihtoa kullaksi väliaikaisesti. Norjan ja Tanskan keskuspankit seurasivat esimerkkiä. Edellytys toiminnalle oli rahaliiton alasajo. On epäselvää, oliko päätös ylireagointia keskuspankkien johtajien taholta, jotka todennäköisesti pyrkivät turvaamaan kansansa kullan, sillä sodan vaikutukset ja lopputulokset olivat tuntemattomia. Joka tapauksessa, heidän päätöksensä oli ensimmäinen naula arkussa, monien muiden seuratessa, joka johti rahaliiton hajoamiseen vuonna 1924. 

Kuningas Kristian X kuvasi 20 kruunun kultakolikon toista versiota

Kristian X syntyi vuonna 1870 Charlottelundin palatsissa lähellä Kööpenhaminaa. Hän oli kuningas Fredrik VIII:n vanhin poika ja kuningas Kristian IX:n pojanpoika. Isänsä kuoleman jälkeen vuonna 1912 hän peri kruunun ja oli kolmas kuningas, jonka muotokuva lyötiin 20 kruunun kultakolikkoon.

Kuningas Kristian X muistetaan ehkä parhaiten yhtenä Tanskan rakastetuimmista kuninkaallisista kautta aikojen. Hänestä tuli symboli Hitlerin miehityksen vastustukselle, sillä hän kulki usein pitkin Kööpenhaminan katuja ilman henkivartijoita. Toisin kuin veljensä, Norjan kuningas Haakon VII, joka lähti maanpakoon natsien miehitettyä maansa, Kristian X pysyi vakaasti Tanskassa. Hänen vastarintansa nähtiin tanskalaisten silmissä urheutena, joka ruokki monia myyttejä hänestä. Eräs tarina kertoo, että saksalainen sotilas olisi kysynyt pieneltä pojalta miksi kuningas kulki kaupungilla ilman henkivartijaa. Poika vastasi, että "Koko Tanska on hänen henkivartijansa."

Kuningas Kristian X:n kuvaa kantavat 20 kruunun kultakolikot olivat eniten lyötyjä kultakolikoita aikana, jolloin Tanska kuului Skandinavian rahaliittoon.