Historia
Itävallan Philharmoniker hopeakolikoita lyötiin vuonna 2008 lähes kahdeksan miljoonaa kappaletta
Itävallan hopeiset Philharmoniker kolikot laskettiin liikkeelle finanssikriisin huipulla vuonna 2008. Kun ihmiset etsivät kohteita fyysiselle sijoitukselle, talouden epävarmuus loi Itävallan rahapajalle hienon tilaisuuden paljastaa luomuksensa. Itävallan unssin painoinen hopeinen Philharmoniker otettiin vastaan todella hyvin sijoittajien keskuudessa ja sitä myytiinkin ensimmäisen vuoden aikana huimat 7 777 300 kappaletta, eli 242 tonnin painosta hopeaa. Itävallan hopeinen Philharmoniker on periaatteessa kopio kultaisesta versiosta, eroten ainoastaan nimellisarvoltaan, ollen hopeaa ja paksumpi ja että kolikon reuna on kiilloitettu. Hopeinen Philharmoniker kolikko on Itävallan rahapajan ensimmäinen laillista valuuttaa oleva hopeakolikko, joka on valmistettu .999 puhtaasta hopeasta ja sitä kaunistaa symboli, johon suurin osa ihmisistä voi samaistua: musiikki. Useat maailmankuulut muusikot ja säveltäjät, kuten Mozart, Strauss ja Beethoven, ovat myötävaikuttaneet Itävallan, ja varsinkin sen pääkaupungin Wienin, tunnettuuteen oopperoistaan ja sinfoniakonserteistaan. Heidän työnsä klassisen ja romanttisen musiikin eteen on ikuistettu hopeiseen Philharmonikeriin, tehden siitä halutun hopeaan mieltyneille sijoittajille.
1 unssin hopeinen Philharmoniker kolikko ilmentää klassista musiikkia
Itävallan hopeinen Philharmoniker on nimetty maailmankuulun Wienin filharmonisen orkesterin mukaan. Joukko ihmisiä perusti orkesterin vuonna 1842 vastauksena klassisen orkesterin puuttumiseen Wienistä. Orkesterin omisti itsenäinen komitea, jossa orkesterin jäsenet valittiin demokraattisesti. Ammattilaismuusikot, jotka pääsivät orkesterin jäseniksi valittiin yksinomaan Wienin valtionoopperasta, missä heidän tuli olla soittanut vähintään kolmen vuoden ajan. Vielä tänä päivänäkään tiukka rekrytointiprosessi ei ole muuttunut ja se takaa korkeimman mahdollisen ammattitason jokaiselta orkesterin jäseneltä. Wienin filharmoninen orkesteri on nykyisin kuuluisa sen perinteisestä uuden vuoden konsertistaan, jossa esitetään suurien säveltäjien nostalgista musiikkia. Nämä konsertit ovat kasvaneet niin suosituiksi, että ne televisioidaan yli 90 maahan, lähettäen uuden vuoden ilosanomaa arvokkaan ja ilahduttavan musiikin voimin.
Itävallan rahapaja (The Austrian Mint), Itävallan keskuspankin tytäryhtiö, on maailmankuulu rahapaja, jonka historia ulottuu 1100-luvulle. Itävallan rahapajan tarina alkaa vuonna 1194, jolloin Rikhard Leijonamieli maksoi 12 tonnia hopeaa taatakseen vapautensa sen sijaan että joutuisi vankilaan Itävallan Herttua Leopold viidennen toimesta. Herttua käytti hopean myöhemmin lyödäkseen hopeakolikoita ja näin luoden perustan Itävallan rahapajalle. Pitkän ja rikkaan historiansa aikana Itävallan rahapaja on tuottanut useita Euroopan tunnetuimmista ja laajimmin käytetyistä kolikoista, kuten kultaiset kruunut, guldenit, dukaatit sekä hopeakolikoista esimerkiksi Maria Teresa taalerit. Monet Itävallan rahapajan liikkeelle laskemat kultakolikot olivat laajalti käytettyjä kaupankäynnin välineitä Itävalta-Unkarin aikana, kun taas hopeataaleri osoittautui maailmanlaajuiseksi maksuvälineeksi vuosien 1750 ja 1950 välillä. Nykyisin Itävallan rahapaja tunnetaan parhaiten Euroopan halutuimmista hopea- ja kultakolikoista, Itävallan Philharmonikereista.