Ranskan 20 frangin Genius

Historia

Ranskan kultafrangin alkuperä

Kultafrangin kiehtova historia alkoi 1300-luvulla satavuotisen sodan aikana. Tuona aikana Ranskan ja Britannian välillä oli konflikteja ja Poitiersin taistelun aikana vuonna 1356 englantilaiset kaappasivat Ranskassa Ranskan kuningas Juhana II:n. Englantilaiset perivät lunnaita Ranskan kuninkaasta, tarkalleen kolme miljoonaa kultakolikkoa. Kun ehdoista oli sovittu, kuningas Juhana vapautettiin ja hänen vapautumistaan juhlistettiin kultakolikolla, joka nimettiin "franc a cheval", eli hevosella vapauteen. Kolikko kuvasi kuninkaan saapumista ratsastaen vankeudesta vapauteen. Vaikka uutta kultafrangia käytettiin kaupankäynnissä ympäri Ranskan, siihen kohdistui usein arvonkorotuksia. Tämä muuttui, kun Napoleon Bonaparte astui valtaan 1800-luvun alussa.

Napoleon Bonaparte käynnisti Ranskan uusien kultafrangien lyönnin

Yhtenä maailman kuuluisimpana pidetty sotilasjohtaja, Napoleon Bonaparte, oli hyvin lahjakas poliitikko ja onnistui Ranskan vallankumouksen lopulla nimittämään itsensä Ranskan uudistuneen hallituksen ensimmäiseksi konsuliksi. Kullan vakaana kannattajana Napoleon käynnisti Ranskan kultafrangien lyönnin vuonna 1803. Uutta kolikkoa lyötiin aluksi 20 ja 40 frangin suuruisina. 5, 10, 50 ja 100 frangin kolikot laskettiin liikkeelle myöhemmin. Suosituin ja eniten lyöty kolikko oli kuitenkin 20 frangin kultakolikko. 20 frangin Napoleon kultakolikko painoi 6,45 grammaa ja sisälsi 90 %, eli 5,805 grammaa, kultaa. 20 frangin kultakolikko lyötiin viimeisen kerran vuonna 1914 ja vaikka kolikon kuva-aihe muuttui tänä aikana useasti, sen nimellisarvo ja kullan määrä pysyi samana ja tämän vuoksi kolikko olikin luotettava kaupankäynnin väline. Kaikki 1800- ja 1900-luvuilla lyötyjä kultafrangeja kutsutaan "Napoleoneiksi".

Enkeli kuvattuna 20 frangin kultakolikkoon

Kolikon suunnitteli vuonna 1792 tunnettu ranskalainen kaivertaja, Augustine Dupré. Kolikkoon kuvattua enkeliä on joskus kutsuttu myös "onnen enkeliksi", "vapauden neroksi" tai " Ranskan suojelusenkeli Geniukseksi". Syy monille nimille löytyy kolikon rikkaasta kansanperinteestä sekä epävarmasta tulkinnasta Duprén taideteokselle. Kun hallitseva aristokraattinen dynastia syöstiin vallasta Ranskan vallankumouksen aikana vuonna 1789, tarvittiin uusi kolikko julistamaan uusi järjestys. Tämä antoi taiteilijoille ja kaivertajille paljon taiteellista vapautta, sillä aiempiin kolikoihin oli kuvattu hallitsijan kuva.  Dupré, jonka teosta inspiroi antiikin aika, voitti suunnittelukilpailun.

Uskotaan, että Duprén kolikkoon suunnittelema enkeli on nero (Genius), muinainen Rooman ajan uskonnollinen symboli. Uskottiin, että jokaisella ihmisellä, tai kollektiivisella asialla (ihmiset, luonto, eläimet), on jumalallinen olemus, sielu. Uuden 20 frangin kultakolikon kääntöpuolelle kuvattu "genius" oli kenties Duprén tapa kuvata sielua tai Ranskan vallankumouksen henkeä.

Viittaus kolikossa kuvattuun neroon enkelinä heräsi henkiin, kun tarina siitä, kuinka Augustin Dupré itse pääsi pakenemaan teloitustaan Ranskan vallankumousta seuranneen hirmuvallan aikana, koska enkeli-kolikot suojelivat häntä, levisi. Tarinaa kerrottiin vuosikausien ajan ja legenda kolikon onnea tuottavista ominaisuuksista rakentui. Tarina kolikon voimista tuli niin vahvaksi, että sanottiin jopa Napoleonin hävinneen Waterloon taistelun siksi, että hän oli kadottanut yleensä mukanaan kantamansa onnea tuovan 20 frangin Genius kultakolikon.